Saavutettavuustyökalut

Selvitys Helsingin taidemuseo HAMin tulevaisuudesta on valmistunut

4.10.2019 11:33

Selvitys Helsingin taidemuseo HAMin tulevaisuudesta luovutettiin tänään pormestari Vapaavuorelle. Selvityksessä käsitellään HAMin tehtävää ja tarkoitusta, sopivaa hallinnollista muotoa sekä mahdollista uutta sijoituspaikkaa. Kaupunki tutkii selvityksen pohjalta tarkemmin HAMin säätiöittämisen hyödyt ja haitat sekä selvittää museotoiminnan sijoittamista Tennispalatsin sijasta Suvilahden kaasukelloihin. 

Taidemuseoilla on merkittävä kaupunkikehitystä vauhdittava tehtävä. Helsingin museokenttä on kasvanut ja kehittynyt myös uusien museohankkeiden, kuten Amos Rexin, myötä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori asetti lokakuussa 2018 työryhmän selvittämään HAMin tulevaisuutta suhteessa tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Tänään julkistettu selvitys tarkastelee HAMin roolia sekä helsinkiläisen että kansainvälisen taiteen ja kulttuurin kentässä. Selvitys myös ehdottaa museolle vaihtoehtoisia organisaatiomalleja sekä sijaintia.

”Helsinki on kehittynyt kansainvälisenä kulttuurikaupunkina viime vuosina valtavasti. Samaan aikaan taiteen kentälle on tullut uusia toimijoita ja yleisöt ovat löytäneet museot aivan uudella tavalla. Kaupunki haluaa varmistaa, että Helsingin taidemuseo HAM on jatkossakin Pohjoismaiden kärkimuseoiden joukossa ja pystyy toteuttamaan sille annettua kunnianhimoista tehtävää täysipainoisesti. Vaikka Helsinkiin on syntymässä merkittäviä uusia kaupunkikulttuuriavauksia, on tärkeää varmistaa, että myös helsinkiläisten rakas museo kehittyy ja kukoistaa”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Jatkossa HAMin tehtävissä vahvistuvat kokoelman – mukaan lukien julkinen taide – kartuttaminen, ylläpito ja esittely. Näyttelytoiminnassa lisätään vuorovaikutusta helsinkiläisen ja kansainvälisen taiteen välillä. Julkista taidetta toteutetaan ja esitetään entistä laajemmin kaupungin eri alueilla, sillä museo haluaa tavoittaa mahdollisimman suuren paikallisen yleisön. Julkinen taide korostuu HAMin kokoelmissa verrattaessa muihin paikallisiin taidemuseoihin. Kotimainen ja kansainvälinen julkinen taide ovat esillä muun muassa ensi kesänä Vallisaaressa järjestettävässä Helsinki Biennaalissa. HAM pyrkii lisäämään Helsingin vetovoimaa taide-, kulttuuri-, ja tapahtumakaupunkina myös kansainvälisesti kaupungin strategian mukaisesti.

Selvityksessä etsittiin museolle organisaatiomallia, joka turvaisi HAMille jatkossa toiminnan ketteryyden ja nopean reagointikyvyn. Parhaiten tämä onnistuisi joko museon säätiöittämisellä Korkeasaaren malliin, jolloin säätiön hallitus tekee itse säätiötä koskevat päätökset, mutta olisi kuitenkin kaupungin konserniohjauksen piirissä. Toinen mahdollinen hallintomalli on nykyinen malli, jolloin HAM on osa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa, mutta budjetoinnin ja henkilöstön osalta museon liikkumavaraa kasvatettaisiin nykyisestä. Vastaavalla mallilla toimii esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri. Kumpaakin vaihtoehtoa jatkoselvitetään.

Selvityksessä tarkasteltiin myös HAMin tiloja. Tennispalatsin mahdollisesti korvaavat näyttelytilat voisivat selvityksen mukaan olla selvästi nykyisiä tiloja pienemmät vastaamaan kiertävien kansainvälisten näyttelyiden nykyistä kokoa. Keskeinen sijainti ja saavutettavuus julkisen liikenteen avulla ovat tärkeitä sekä kaupunkilaisten että matkailun kannalta. Selvityshenkilö nostaa mahdollisista vaihtoehdoista kärkeen Hakaniemen ja Suvilahden alueet. Selvitystyötä ohjannut kaupungin sisäinen ohjausryhmä esittää ensisijaiseksi selvityskohteeksi Suvilahdessa sijaitsevia teräksisiä ja tiilisiä kaasukelloja.

HAMin tulevaisuutta koskevan selvityksen toteutti Riitta Heinämaa. Selvitystyötä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio sekä jäseninä HAMin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila, Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto ja Helsingin yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti.