HAM Tennispalatsi

Avoinna tänään 11-19

  • Ti – Su 11–19
  • Ma Suljettu

Poikkeavat aukioloajat

Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki

HAM Tennispalatsi sijaitsee Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Pääset meille julkisilla liikennevälineillä helposti mistä tahansa pääkaupunkiseudulta. Katso paras vaihtoehtosi Reittioppaasta.

Yhteystiedot

Liput

  • Normaali pääsymaksu  10 €
  • Alennettu pääsymaksu  8 €
  • Alle 18-vuotiaat  0 €
  • HAM-galleria ja maksuton puoli  0 €
  • Museoliiton museokortilla  0 €
    Osta museokortti meiltä  64,90 €

Osaan museota pääsee aina ilmaiseksi!

Lisätietoja lippujen hinnoista

Opastukset ja työpajat

Lauantain yleisöopastukset ovat avoimia kaikille pääsylipun hinnalla.

 

Tutustu opastustuksiin ja taidepajoihin

Saavutettavuus

Tennispalatsi on liikkumisesteetön. HAM:in lippukassa ja sisäänkäynti ovat Tennispalatsin 2. kerroksessa, jonne pääsee hissillä kaikkien ulko-ovien läheisyydestä. Eteläisen rautatiekadun päädyssä on rullaportaat suoraan museon lippukassalle. Näyttelytilat ovat kahdessa kerroksessa (2. ja 3.krs.). Näyttelytilojen sisällä on hissiyhteys kolmanteen kerrokseen.

Saavutettavuus ja esteettömyys

Kouluille ja päiväkodeille

HAM tarjoaa peruskoululaisille, lukiolaisille ja toisen asteen oppilaitoksen opiskelijoille edullisia opastuksia ja taidepajoja. Opastus kannattaa varata hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

Opastukset ja taidepajat koululaisille

HAM Puhe

Luento • Tennispalatsi
Ilmainen • Ei ilmoittautumista

  • 9.3. 17.30
  • 16.3. 17.30
  • 23.3. 17.30
  • 30.3. 17.30
  • 6.4. 17.30
  • 1.6. 17.30
  • 27.4. 17.30
  • 4.5. 17.30
  • 11.5. 17.30
  • 18.5. 17.30

Torstain asiantuntijailloissa yleisön eteen astelee huippuammattilaisia taiteen ja kulttuurin kentältä. Tutkijoiden, taidehistorioitsijoiden ja erikoismuseoiden ammattilaisten johdolla tutustumme Modernia elämää! – näyttelyn teemoihin pintaa syvemmältä.

HAM Puhe -asiantuntijaluennot torstaisin kello 17.30 HAM-salissa. Kesto noin 1 h. Luennot ovat suomenkielisiä. Vapaa pääsy.

11.5.
Marko Home:
Futuron maailma

Vuonna 1968 lanseerattu Futuro on arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema ellipsoidi muovitalo, jossa kiteytyivät 1960-luvun lopun avaruusajan arkkitehtuurin ja designin kokeelliset muodot, uudet materiaalit ja optimistiset ideat. Taidehistorioitsija Marko Home kertoo Futuron värikkäistä vaiheista eri puolilla maailmaa 1960-luvulta tähän päivään.

Marko Home © Anna Riikonen
Marko Home © Anna Riikonen

18.5.
Dosentti, tietokirjailija Harri Kalha:
Rillumarei-Suomi ja modernismin ongelma

Modernismi oli kaunis utopia, mutta miten siihen suhtauduttiin Suomessa? Oliko puhtaan muodon voittokulku sittenkään niin mutkaton kuin usein kuvitellaan? Dosentti ja tietokirjailija Harri Kalha tarkastelee esitelmässään modernismin ristiriitaista vastaanottoa sekä populaari- ja korkeakulttuurin ristivetoa 1950-luvun Suomessa. Rillumarei-Suomi ei sittenkään niellyt modernismia ihan purematta.

Harri Kalha © Harri Kalha
Harri Kalha © Harri Kalha

1.6.
Valokuvataiteen museon kokoelmaintendentti Anni Wallenius:
Valokuva muuttaa kaiken

1900-luku oli valokuvan vuosisata. Miten suomalaiset valokuvaajat tallensivat, kommentoivat, rakensivat ja kritisoivat modernisoituvaa Suomea? Luennolla hahmotellaan valokuvan ja valokuvaajien monia rooleja modernistuvassa Suomessa Modernia elämää! -näyttelyn valokuvakokonaisuuksien kautta.

Anni Wallenius © Suomen Valokuvataiteen Museo / Mimosa Kaitala
Anni Wallenius © Suomen Valokuvataiteen Museo / Mimosa Kaitala

Menneet tapahtumat

9.3.
Alvar Aalto -säätiön ja -museon johtaja Tommi Lindh:
Tennispalatsin rakentaminen 1937 sekä sen suojelu- ja korjaushistoria

Miten vuoden 1940 olympialaisten Autopalatsista tuli Tennispalatsi ja lopulta Finnkinon multiplex elokuvateatteri sekä Helsingin kaupungin taidemuseo HAM? Tommi Lindhin johdolla tutustumme Tennispalatsin suunnittelu- ja rakentamishistoriaan, rakennuksen suunnittelijaan sekä Tennispalatsin värikkääseen käyttö- ja suojeluhistoriaan.

Tommi Lindh © Alvar Aalto -säätiö
Tommi Lindh © Alvar Aalto -säätiö

16.3.
Alvar Aalto – säätiön arkkitehti Jonas Malmberg:
Paimion parantola taistelussa tuberkuloosia vastaan

Hiljan itsenäistynyttä valtiota uhkasi pelottava ja arvaamaton tuho – tuberkuloosi. Nuoren valtion työväestöä ja sotamiehiä menehtyi vääjäämättä leviävään tautiin. Modernin hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia laskettiin pystyttämällä koko valtakunnan käsittänyt parantolaverkosto. Ajankohtainen, puhtautta ja valoa korostanut funktionalismi oli ehkä parhaimmillaan juuri parantola-arkkitehtuurissa, jonka kansainvälisesti arvostetuin esimerkki nousi 30-vuotiaan arkkitehdin Alvar Aallon voittoisan kilpailuehdotuksen perusteella Paimioon vuonna 1933. Tauti selätettiin tieteen keinoin ja parantolaverkosto muuttui uuteen käyttöön.

Jonas Malmberg © Alvar Aalto -säätiö
Jonas Malmberg © Alvar Aalto -säätiö

23.3.
Designmuseon yli-intendentti Merja Vilhunen:
Finnish Design ja Milanon triennaalit

Sodasta toipuvaa Suomea kohtasi 1950-luvulla Milanon ihme! Suomalainen muotoilu koki valtavan menestyksen Milanon kansainvälisissä muotoilunäyttelyissä, joita järjestettiin kolmen vuoden väliajoin. Muotoilijoita palkittiin lukuisilla palkinnoilla ja ennennäkemättömällä lehdistöhuomiolla. Kotimaassa designerit esiteltiin kuin urheiluareenoiden kansallissankarit. Menestyksen takana olivat taiten suunnitellut näyttelyosastot, nappiin onnistunut PR-toiminta ja viestintä – sekä tietenkin upeat esineet! Tästä ilmiöstä sai alkunsa Finnish Design sellaisena kuin se maailmalla edelleenkin tunnetaan.

Merja Vilhunen © Designmuseo / Konsta Leppänen
Merja Vilhunen © Designmuseo / Konsta Leppänen

30.3.
Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti:
Suomalaiset arkkitehdit Saksassa

Vuonna 1943 suomalaisten arkkitehtien delegaatio matkusti Saksaan tutustumaan standardisointiin Albert Speerin kutsumana. Seurueeseen kuuluivat Alvar Aalto, Aarne Ervi, Jussi Paatela, Viljo Revell ja Esko Suhonen. Luennolla jäljitetään seurueen vaiherikasta matkaa sota-ajan poikkeusoloissa Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa säilyneen valokuva-aineiston kuvittamana.

Juhana Lahti © MFA
Juhana Lahti © MFA

6.4.
Alvar Aalto -akatemian johtaja, professori, TTY Markku Hedman:
Moderni asuntoarkkitehtuuri; rationalismia vai runollisuutta?

Modernin asuntoarkkitehtuurin taustalla vaikuttivat kaksi ajatussuuntaa; teknologiaan pohjautuva rationalismi ja humanistiseen asenteeseen perustuva runollisuus. Luennolla tutustutaan esimerkkien kautta näiden kahden ajattelutavan tuottamiin asumisen ratkaisuihin. Pohdimme myös sitä, onko rakentamisen teknisiä, taloudellisia ja esimerkiksi toiminnallisia kysymyksiä käsittelevää rationalismia mahdollista yhdistää kulttuurista traditiota ymmärtävään ja yksilöllistä kokemusmaailmaa käsittelevään runollisuuteen.

Markku Hedman © Alvar Aalto -säätiö
Markku Hedman © Alvar Aalto -säätiö

27.4.
Valokuvataiteen museon johtaja Elina Heikka ja Designmuseon museolehtori Leena Svinhufvud:
Moderni Helsinki vuonna 1930 – tapausesimerkkinä kodin sisustus ja valokuvataide

Vuonna 1930 moderni purkautui kuorestaan Helsingissä pikajunan vauhtia. Pienasunnon rationalisointinäyttely Taidehallissa esitteli yleisölle standardiosista kokoonpannun keittiön, piilotettavan rautasängyn sekä hygienisen hotellihuoneen. Näyttely otti kantaa ajankohtaiseen “asuntoprobleemiin”, eli siihen miten tarjota terveelliset ja toimivat asuinolot laajasti koko väestölle.

Samana vuonna 1930 myös moderni valokuvataide tuli tutuksi. Hyvin reaaliaikaisesti keskieurooppalaiseen kehitykseen nähden Strindbergin galleriassa esiintyivät modernismin kotimainen uranuurtajaryhmä ABISS, johon kuuluivat Heikki Aho, Hanns Brückner, Heinrich Iffland, Vilho Setälä ja Björn Soldan. Moderniin valokuvaukseen tiivistyi ajanhenki, mitä Raoul af Hällström kuvaa Tulenkantajat-lehdessä: ”Moderni valokuvaaja keksii maailman uudelleen ja avaa meidän silmämme näkemään hämmästyttäviä asioita, joiden kauneutta emme muuten olisi havainneet. Hänen merkitysensä meidän aikamme tulkkina on kasvavaa laatua.”

Leena Svinhufvud © Designmuseo / Konsta Leppänen

Leena Svinhufvud © Designmuseo / Konsta Leppänen

4.5.
Professori Riitta Nikula:
Standardisointi ja hyvinvoinnin rakentaminen. Suomalainen rivitalo – työväen asunnosta keskiluokan unelmaksi

Miten rivitalo valloitti Suomen? Rivitalo on suomalaisille tuttu asumisen muoto. Jopa niin tuttu, että puhekielessä rivitalolla viitataan kokonaiseen elämäntapaan. Toiselle ajatus rivitaloasunnosta on haave, toiselle rivitalonpätkä on kauhistus. Harva tulee ajatelleeksi, että naapurissa saattaa sijaita arkkitehtoninen helmi. Professori Riitta Nikula on tehnyt laajaa tutkimustyötä kaupunkitutkimuksen ja rivitaloasumisen historiasta. Taidehistorian tutkijana hän on eniten kiinnostunut arkisista asioista ja 1900-luvusta. Miksi paikat, kaupunginosat, torit, kadut, aukiot ja talot näyttävät juuri siltä kuin ne näyttävät? Monumentit ja mestarit ovat vahvan tutkimusperi teen ansiosta tavallisia ympäristöjä paremmin turvassa uutta suunniteltaessa.

Riitta Nikula © MFA / Juho Haavisto

Riitta Nikula © MFA / Juho Haavisto

Kalenteri

Kalenteri