Eteemme avautuu inhimillinen maisema, jossa planetaarista muutosta ohjaa luonnonvoimia ja rationaalisen järkeä voimakkaammin mielikuvituksellinen pyrkimys abstraktiin vapauteen, henkisyyteen ja kauneuteen.

Pian sen jälkeen kun maapallon kaikki alueet olivat ihmisen kartoittamia, tuli avaruuden valloittamisesta yksi ihmiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Venäjällä 1800-luvulla toimineiden kosmistien piirissä maapallo nähtiin aluksena jolla voitaisiin matkustaa kohti Jumalaa.

Antti Majavan näyttelyn nimi, Victory of the Sun (Auringon voitto), viittaa kesällä 1913 Uusikirkon kylässä pidetyn ensimmäisen yleisvenäläisen futuristien liittokokouksen aikana syntyneeseen suunnitelmaan oopperasta Victory over the Sun (Voitto Auringosta). Ooppera muodostui erääksi kulminaatiopisteeksi Suprematismiksi kutsutulle taideilmiölle, jonka kenties tunnetumpia teoksia ovat Kasimir Malevitšin äärimmilleen viedyt abstraktiot, kuten musta neliö valkoisella pohjalla.

Malevitšin Suprematistinen manifesti (1915) alkaa näin: ”Ymmärrän Suprematismin puhtaan tunteen ylivallaksi luovassa taiteessa. Suprematistille esineellisen materiaalisen maailman visuaaliset ilmentymät ovat merkityksettömiä; Tärkeätä on tunne, sellaisenaan, erotettuna ympäristöstä joka sen herättää.” Vuonna 1921 Malevitš kirjoitti toverilleen Osip Brinkille: ”Maapallon pinta ei ole organisoitu, sitä peittävät meret, vuoret … Haluan luoda tuon luonnon tilalle Suprematistisen luonnon, joka rakentuu suprematististen lakien mukaan.”

Hannah Arendt aloittaa teoksensa Vita Activa: Ihmisenä olemisen ehdot (The Human Condition, 1958) kuvaamalla ensimmäisen maata kiertävälle radalle laukaistun satelliitin lentoa tyhjässä ja hiljaisessa avaruudessa. Arendtin mukaan satelliitit ja avaruusohjelmat kuvaavat erästä länsimaisen ajattelun perustavinta piirrettä, kehon ja maapallon kokemista elämää ja ajattelua rajoittavina tekijöinä.

Vuonna 2016 ihminen dominoi maankäytön, ilmaston lämpenemisen, merten happamoitumisen ja lukuisten muiden muutosten myötä kaikkia maapallon ekosysteemejä.

Antti Majavan Victory of the Sun peilaa suprematistien ja tutkijoiden näkemyksiä ekologisesta kehityksestä nykyhetkeen. Samalla hän pohtii sitä, mikä on taiteen rooli ihmiskunnan nykyisen tilanteen rakentajana sekä tulevaisuutemme kannalta olennaisen tärkeän tiedon tuottamisessa ja välittämisessä