Sata vuotta sitten syntyi elokuvan historian rakastetuin hahmo, Charles Chaplinin kulkuri. Vääräparisiin vaatteisiin sonnustautunut knallipää saavutti heti valtavan suosion ja teki Chaplinista yhden maailman tunnetuimmista ihmisistä. Chaplin kuvissa –näyttely kertoo valokuvin ja elokuvakatkelmin myyttisen taiteilijan uskomattomasta urasta ja elämästä.

Charles Spencer Chaplin (1889–1977) lähti maailmalle Lontoon köyhälistökortteleista ja kuoli Sveitsissä legendana. Väliin mahtuu iso pala elokuvan historiaa. Chaplin teki suurimman osan tuotannostaan Yhdysvalloissa, jonne häneltä evättiin pääsy takaisin vuonna 1952 Lontoon matkalta poliittisten ja moraalisten syiden takia. Ennen karkotustaan hän oli ehtinyt luoda tunnetuimmat elokuvansa mykkäkauden lyhytfilmeistä ensimmäisiin äänielokuviinsa. Hollywoodissa luotiin hänen aikanaan tähtikultti-ilmiö, kun näyttelijöiden ja ohjaajien julkisuusarvoa alettiin käyttää markkinointikeinona. Puhuttiin jopa maailmanlaajuisesta Chaplinitis-epidemiasta. Chaplin itse oli mm. 1915 Yhdysvaltain parhaiten palkattuja ihmisiä.

Chaplinin ansiosta komediasta tuli ala-arvoisen viihteen sijaan Shakespearen tasolle arvostettua taidetta. Chaplin oli valkokankaan vaativa ja tinkimätön monitaituri; hän näytteli, ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti, jopa sävelsi musiikkia elokuviinsa. Chaplinin menestyksen salaisuus piili kyvyssä yhdistää yksityinen yleiseen. Pienen ihmisen arki tangeerasi isoja, historiaa ravistelevia tapahtumia. Kahden maailman yhdistelmä näkyi myös kulkurin hahmossa, joka oli samaan aikaan nuhjuinen maankiertäjä ja gentlemannin tavat ja arvokkuuden omaava maailmanmies. Chaplinin yhteiskuntaan kohdistuva katse oli kriittinen, mutta tarinoiden toteutus käytti komedian keinoja. Koko hänen tuotantoaan leimaa lämmin, humaani henki.

Chaplinin elokuvien arvostus on tehnyt vuosikymmenien varrella kärrynpyöriä, ja oli alimmillaan 1940–50-luvuilla. Myös hänen oman elämänsä skandaalin käryt söivät hänen suosiotaan Amerikan vuosina. Tunnustuksia alkoi kuitenkin sadella taas 1960-luvulta lähtien.

Chaplin kuvissa näyttelyssä katsoja pääsee kurkistamaan kuvaustilanteisiin ja lavasteiden taakse. Näyttely lähestyy Chaplinin uraa eri teemoin pikku kulkurin alkuvaiheista äänielokuvaan. Chaplin on inspiroinut myös lukemattomia muita taiteilijoita, joista näyttelyssä mukana ovat mm. Fernand Léger ja Robert Capa. Myös meillä Chaplin-ilmiö on ollut vahva, mistä näyttelyn suomalaiset elokuvajulisteet, lehdet ja valokuvat kertovat.

Näyttely järjestetään Chaplin Associationin tuella yhdessä Cineteca di Bolognan Chaplin-projektin ja MK2:n kanssa. Näyttelyn kuraattori on Sam Stourdzé.