Still-kuva videoteoksesta Circa 2020, (2021)

Nämä I:t ja H olisivat hahmoja, jotka ovat ensin läsnä ja sitten katoavat tai muuttuvat toisiksi. I ja H ovat yhteismitattomia, mutta jakavat hetkellisesti tietyn ajan ja paikan. I olisi hahmo, joka käyttää teknologiaa. Vaikka esimerkiksi polkupyörää tai hiomapaperia. H olisi hahmo, johon teknologiaa käytetään, tai itse se teknologia. H on muoto ja mitta.

I:n ystävät rakentavat laavua meren rantaan. I kuljeskelee ympäriinsä, maisema herättää I:ssä rauhattomuutta. I ajattelee julmuutta, siilejä, jotka kuolevat nälkään herätessään talvihorroksesta lauhaan tammikuuhun. I etsii maastosta rohdoskasveja kylpyveteen.

Kun I oli nuori, kaikki tarinat kertoivat halusta. Todellisesta maailmasta halua oli vaikea löytää. I:tä vainosivat vapauteen ja vapautumiseen liittyvät unelmat. Monet niistä olivat haaveita jo menneistä tulevaisuuksista. I halusi olla kulkuri ja kulkuri I:stä tuli. I ei poistunut kotoaan neljäänkymmeneen vuoteen.

Videoteoksesta sekä veistos- ja esineinstallaatioista koostuvan näyttelyn teoksissa Iiris Kaarlehto ja Inka Kynkäänniemi lähestyvät spekulatiivisen fiktion, liioittelun ja huumorin keinoin mielikuvia tulevaisuuden elämänkäytännöistä, erityisesti liikkumisesta, matkustamisesta ja taiteilijuudesta, ja pohtivat tulevaisuuteen ja ajan kulumiseen liittyvää toivoa, kauhua ja epäuskoa. Kannattelun, hoivan ja keskinäisriippuvuuksien tematiikat ovat keskeinen juonne Kaarlehdon ja Kynkäänniemen yhteistyössä.

Iiris Kaarlehto (s.1987) ja Inka Kynkäänniemi (s.1992) ovat kahden helsinkiläisen kuvataiteilijan muodostama työpari, joka on työskennellyt yhdessä vuodesta 2014 lähtien.

Näyttelyä ja taiteilijoiden työskentelyä ovat tukeneet Koneen Säätiö ja Paulon Säätiö.