Eino Leino

Eino Leino (1878-1926) on suomalaisen lyriikan rakastettu klassikko. Eino Leinon seura, Suomen kulttuurirahasto ja Kustannus Oy Otava järjestivät 1948 Eino Leinon muistomerkkikilpailun. Lopullinen tulos ratkesi vasta 1951 järjestetyssä kutsukilpailussa, johon osallistuivat ensimmäisessä mittelössä parhaiten menestyneet. Lauri Leppänen (1895-1977), Eino Leinon henkilökohtainen ystävä, sai lopulta muistomerkin tehtäväkseen. Muistomerkki paljastettiin 1953.

Muotokuvataiteilijana ja sankarimuistomerkkien suunnittelijana ansioituneen Leppäsen tekemästä veistoksesta tuli dynaaminen ja massiivinen, eurooppalaisessa runoilijoiden muistomerkkiperinteessä yleinen haltioitumista ja innoitusta korostava teos. Veistos on Leppäsen tuotannolle luonteenomaisesti ekspressiivinen ja tehokasta luonteikkuutta hakeva. Pronssinen muistomerkki on jalustoineen 4,2 metriä korkea.

Ennen veistoksen pystytystä sen sijoituspaikasta käytiin laajaa keskustelua. Lauri Leppänen sanoi suunnitelleensa patsaan Eino Leinon kadun ja Topeliuksenkadun kulmaan ja toivoi, ettei veistosta sijoitettaisi Esplanadin puiston sisään vaan paikkaan, jossa se saisi neutraalin arkkitehtonisen taustan.

Kuvanveistäjä Leppäsen nuoret kollegat ja ateljee-avustajat tekivät kepposen Leinon patsaalle ennen veistoksen pronssivalua ja painoivat viidenmarkan kolikon runoilijan ojennettuun vasempaan kämmeneen. Heidän mielestään runoilija oli todennäköisesti rahan tarpeessa. Kolikko on edelleen paikoillaan, vaikkakaan ei selkeästi erotu pronssin seasta. Tekijänoikeudenhaltijana kuvanveistäjä Leppänen on aikoinaan hyväksynyt harmittoman kepposen, eikä ole vaatinut teoksesta uutta valua.

Leinon runosta ”Väinämöisen laulu” on veistokseen valettu siteeraus:
YKSI ON LAULU YLITSE MUIDEN IHMISEN AATTEHEN HENGEN ANKARA LAULU.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Patsas puhuu sinulle: https://patsaspuhuu.fi/leino/