HAM Tennispalatsi

Avoinna tänään 11-19

  • Ti – Su 11–19
  • Ma Suljettu

Poikkeavat aukioloajat

Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki

HAM Tennispalatsi sijaitsee Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Pääset meille julkisilla liikennevälineillä helposti mistä tahansa pääkaupunkiseudulta. Katso paras vaihtoehtosi Reittioppaasta.

Yhteystiedot

Liput

  • Normaali pääsymaksu  10 €
  • (1.-24.8. liput 5 €)
  • Alennettu pääsymaksu  8 €
  • (1.-24.8. liput 5 €)
  • Alle 18-vuotiaat  0 €
  • HAM-galleria ja maksuton puoli  0 €
  • Museoliiton museokortilla  0 €
    Osta museokortti meiltä  64,90 €

Osaan museota pääsee aina ilmaiseksi!

Lisätietoja lippujen hinnoista

Opastukset ja työpajat

Lauantain yleisöopastukset ovat avoimia kaikille pääsylipun hinnalla.

 

Tutustu opastustuksiin ja taidepajoihin

Saavutettavuus

Tennispalatsi on liikkumisesteetön. HAM:in lippukassa ja sisäänkäynti ovat Tennispalatsin 2. kerroksessa, jonne pääsee hissillä kaikkien ulko-ovien läheisyydestä. Eteläisen rautatiekadun päädyssä on rullaportaat suoraan museon lippukassalle. Näyttelytilat ovat kahdessa kerroksessa (2. ja 3.krs.). Näyttelytilojen sisällä on hissiyhteys kolmanteen kerrokseen.

Saavutettavuus ja esteettömyys

Kouluille ja päiväkodeille

HAM tarjoaa peruskoululaisille, lukiolaisille ja toisen asteen oppilaitoksen opiskelijoille edullisia opastuksia ja taidepajoja. Opastus kannattaa varata hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

Opastukset ja taidepajat koululaisille

Havis Amanda

Kauppatori, Kaartinkaupunki • Helsinki • Tekijä Ville Vallgren
Julkistettu 1908 • © Muu tekijänoikeuden haltija

Suihkukaivon saaminen Helsingin keskustaan oli 1900-luvun alussa käynnistetty hanke, jonka tarkoitus oli ensisijaisesti elävöittää ja eurooppalaistaa kaupunkikuvaa. Helsingin kaupunki tilasi suihkulähde-suunnitelman Pariisissa työskentelevältä kuvanveistäjä Ville Vallgrenilta (1855-1940). Helsingin symboliksi kaavaillun veistoksen toteuttamiseen taiteilija sai varsin vapaat kädet. Suihkulähde kokonaisuuteen kuuluvat veistokset valettiin pronssiin Pariisissa 1906. Paljastustilaisuus oli Helsingissä 20.9.1908.

Suihkulähdekokonaisuuteen kuuluu alastoman neitofiguurin lisäksi altaan reunustan neljä merileijonaa sekä keskusjalustan vettä suihkuttavat kalat. Veistokset ovat pronssia ja vesiallas on punaista rapakivigraniittia Vehmaan Uhlusta. Suihkukaivon korkeus kokonaisuudessaan on 5 metriä. Havis Amanda kuuluu Vallgrenin pariisilaiseen l'art nouveau -henkiseen tuotantoon, jolle on ominaista viehättävä ja taiturimainen muovailu. Vaikka kyseessä on monumentaaliveistos, siinä on katsottu olevan samaa herkkyyttä kuin Vallgrenin pienoisveistoksissa.

Teosta suunnitellessaan Ville Vallgren asui ja työskenteli Pariisissa. Havis Amandan malleina oli tiettävästi kaksi 19-vuotiasta pariisitarta, Mademoiselle Marcelle Delquini ja Mademoiselle Leonie Tavier. Jälkimmäisen piirteitä on erityisesti Porvoon museossa olevassa "pikku-Mantassa". (Tieto on Ville Vallgrenin kirjeestä Porvoon museoyhdistykselle). Vuonna 1907 Havis Amanda oli esillä Pariisin taidesalongissa ja ranskalaiset kaavailivat sen sijoittamista Champs-Élysées'n varrelle.

Heti julkistamisen jälkeen suihkulähteen neitoa alettiin kutsua Havis Amandaksi, erityisesti suomenkieliset myös Haaviston Mantaksi ja Kaivo-Mantaksi, myöhemmin tuttavallisesti pelkästään Mantaksi. Vallgrenin itsensä mukaan merestä nousseen naisen hahmo symboloi Helsinkiä ja sen syntyä.

Veistoksen paljastustilaisuuden jälkeen polemiikki teoksen ympärillä alkoi käydä kiivaana. Lehtien sivuilla esitetty kritiikki kohdistui erityisesti naisfiguurin liian kurvikkaisiin muotoihin ja vesialtaan ei-suomalaisiin eläinaiheisiin. Alastoman naisvartalon esittäminen oli uutta Helsingin kaupunkitilassa. Vuonna 1908 naisasialiike vaati Lucina Hagmanin johdolla poistamaan teoksen, joka näyttäytyi heille riettaan katunaisen kuvauksena.

Suihkulähdekokonaisuus pääsi kuitenkin vähitellen helsinkiläisten suosioon ja sen merkitys erityisesti Vappu-juhlinnan keskiönä on muodostunut tärkeäksi. Itse asiassa jo 1930-luvulla otetuista valokuvista voi nähdä, että Kauppatorin suihkulähteen ympärille on kokoontunut väkeä ilmapalloineen Vapun viettoon.

On tarinoita, että Havis Amanda olisi saanut ylioppilaslakin kutreilleen yksittäisten juhlivien opiskelijoiden toimesta jo 1920-luvulla. Vielä 1970-luvulla Manta lakitettiin keskiyöllä aaton vaihtuessa Vapun päiväksi, mutta väkijoukon kasvaessa rituaali aikaistettiin alkavaksi jo Vapun aattona kello 18.00. Nykyisin Helsingin seudun korkeakoulujen oppilaskunnat järjestävät tapahtuman vuorovuosina. Kun veistokselle kiipeily turvallisuussyistä kiellettiin 1990-luvun alussa, lakitus- ja pesuperinne eivät katkenneet, vaan avuksi otettiin nosturit.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Patsas puhuu sinulle: http://www.vihreatsylit.fi/?p=6763

Havis Amanda – Palvelukartta

Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo

Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo

Kalenteri

Kalenteri