Saavutettavuustyökalut

Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki

Maila Talvion puisto, Seurasaarentie, Meilahti • Helsinki • Tekijä Laila Pullinen
Julkistettu 1971 • © Taiteilija

Laila Pullinen (1933-2015) on tuotannossaan ennakkoluulottomasti kokeillut erilaisia materiaaleja ja työskentelytapoja. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia kuvanveistäjiä, jotka yhdistivät pronssia ja kiveä teoksiinsa. Laila Pullisen 1960-luvulla käyttämät dramaattiset työskentelymetodit räjähdysaineilla ja konepistoolilla eivät ole jättäneet teosten väkevän puhuttelevaa runollisuutta varjoonsa.

Teoksessa Itämeren tytär on voimakas erilaisten pintojen muodostama jännite. Veistoksen kaarevan ulkopinnan sileys kohtaa kaartuessaan sisäänpäin arvaamattoman ja karkean poimutuksen. Veistoksen yläosa muistuttaa muinaisten egyptiläisten hallitsijoiden päähinettä, mutta muoto on tunnistettavissa vain sileän pinnan puolelta. Veistoksen kierteisen muodon sisäosa ei vastaa ulkokuoren tyyntä rauhaa vaan riehuu pärskien ja roiskuen kuin kiehuva magma tulivuoren purkautumisaukoissa.

Itämeren tytär on muistomerkki kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Maila Talviolle (1871-1951). Veistos on nimetty Talvion Helsingin vaiheita kuvaavan historiallisen romaanin mukaan. Muistomerkki pystytettiin paikalle, jossa aikoinaan sijaitsi professori J.J.Mikkolan ja Maila Talvion yhteinen kulttuurikoti.

Pronssiseen muistomerkkiin liitettiin 1992 Laila Pullisen suunnitelma Itämeri-maataideteos /maareliefi, jonka toteutuksessa on käytetty maa-aineksen lisäksi kirjailijan entisen kodin päärakennuksen kivijalkaa. Pronssinen Itämeren tytär-veistos ja Itämeri-teoksen aaltoilevat maaharjanteet muodostavat yhdessä hienon ympäristöteoskokonaisuuden.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki – Palvelukartta

Laila Pullinen: Itämeren tytär (Maila Talvion muistomerkki), 1971. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo

Laila Pullinen: Itämeren tytär (Maila Talvion muistomerkki), 1971. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo