Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804-77) sai jo eläessään kokea suoranaista henkilöpalvontaa ja kirjallisuusarvostelijoiden ylistystä. Tämä jopa vaikeutti osittain nuoremman runoilijapolven esiintuloa ja synnytti kritiikkiä. Runebergin vaikutus ja ihailu ei ollut ainoastaan kansallista vaan ulottui myös Pohjoismaihin, Venäjälle, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin.

Vuosi Runebergin kuoleman jälkeen Säätyjen asettama valtuuskunta, jonka sihteerinä oli Sakari Topelius, tilasi runoilijan Pariisissa työskentelevältä pojalta, kuvanveistäjä Walter Runebergilta (1838-1920), kansallisrunoilijan muistomerkin.

Kuvanveistäjän luonnos hyväksyttiin 1882, ja se valettiin pronssiin Pariisissa. Jalustan Suomi-neito valmistui 1883. Runoilija Runeberg on kuvattu noin 55-vuotiaana luonteenomaisessa asussaan pukeutuneena papintakkiin, jota hän käytti toimiessaan Porvoon kymnaasin opettajana. Hänen oikea kätensä on rinnalla peukalo takin käänteen alla ikään kuin puheen alkaessa. Muistomerkissä ei missään mainita, ketä se esittää. Oli itsestään selvää, kenestä oli kysymys. Runebergin patsas paljastettiin suurin juhlallisuuksin 1885, kahdeksan vuotta runoilijan kuoleman jälkeen.

Karhuntaljaan pukeutuneen Suomi-neidon oikeassa kädessä on laakeriseppele ja jalkojen juuressa kirjapino. Neidon vasen käsivarsi nojaa tauluun, jossa on Maamme-laulusta (Vårt land) ensimmäinen ja kaksi viimeistä säettä. Ne ovat Vänrikki Stoolin tarinoista (1848):

"Vårt land, vårt land, vårt fosterland

Ljud högt, o dyra ord!

Ej lyfts en höjd mot himlens rand

Ej sänks en dal, ej sköljs en strand

Mer älskad än vår bygd i nord

Än våra fäders jord.

O land, du tusen sjöars land

Där sång och trohet byggt

Där livets hav oss gett en strand

Vår forntids land, vår framtids land

Var för din fattigdom ej skyggt

Var fritt, var glatt, var tryggt!

Din blomning, sluten än i knopp

Skall mogna ur sitt tvång

Se, ur vår kärlek skall gå opp

Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp

Och högre klinga skall en gång

Vår fosterländska sång."

Graniittisen jalustan yhdellä sivulla on hiekkapuhallettu omistusteksti:

Suomen kansa maamme laulajalle. Toisella sivulla on teksti: Af Finlands folk. Jalustan takaosassa on vuosiluku 1885.

Veistoksen kokonaiskorkeus on 8 metriä.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Patsas puhuu sinulle: https://patsaspuhuu.fi/runeberg/

Johan Ludvig Runebergin muistomerkki – Palvelukartta

Walter Runeberg: Johan Ludvig Runebergin muistomerkki, 1885. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo