Saavutettavuustyökalut

Johan Vilhelm Snellman

Snellmaninaukio, Suomen Pankin edusta, Kruununhaka • Helsinki • Tekijä Emil Wikström
Julkistettu 1923 • © Kuvasto

Vuonna 2006 tuli kuluneeksi 200 vuotta J.V. Snellmanin syntymästä ja 125 vuotta hänen kuolemastaan.

J.V. Snellman (1806-1881) oli filosofi, valtiomies, kirjailija ja lehtimies. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja korosti sivistyksen merkitystä kansallisen tietoisuuden ja toimintavalmiuden kasvattamisessa sekä valtiollisen toiminnan edellytyksenä. Hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

Snellman oli 1800-luvun tärkeimpiä suomalaisia ajattelijoita ja lukeutuu yhä Suomen merkittävimpiin suurmiehiin. Snellmanin tärkein filosofinen esikuva oli Hegel, jonka näkemyksiä hän sovelsi valtiollisissa ja filosofisissa teoksissaan. Hän oli Yliopiston filosofian professori ja kehitti hegeliläisen idealistisen filosofian pohjalta oman tieteenteoriansa, joka vaikutti Suomen yhteiskunnan kehitykseen ja myös laajalti yliopiston eri tieteenaloihin. Snellman oli suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjä. Hän seurasi kriittisesti eurooppalaista elämäntapaa korostaen kuitenkin suomalaisuuttaan.

Snellmanin muistomerkistä järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksella Emil Wikström (1864-1942) ja Eliel Saarinen (1873.1950). Saarinen ja Wikström tekivät aikanaan paljon yhteistyötä, mm. Suomen paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn 1900, Kansallismuseon porraskaiteen karhun, Hvitträskin karhun ja Rautatieaseman lyhdynkantajat. Wikström oli pronssivalutaidon edelläkävijä Suomessa. Patsastoimikunta pyysi valamisesta kolme tarjousta: tanskalaiselta valimolta, Emil Wikströmin omalta Taito-nimiseltä valimolta sekä kotimaiselta Oy G. W. Sohlberg Ab valimolta, joka sai työn tehtäväkseen.

Varat hankittiin kansalaiskeräyksellä. Wikström suunnitteli Snellmanista monumentaalisen ja arvokkaan istuvan figuurin, jonka piirteet on kuvattu realistisesti. Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli Snellmanin patsaan jalustan ja ympäristön. Kipsimalli valmistui 1915, mutta verkkaisesti edennyt rahakeräys ja sota hidastivat muistomerkin valmistumista ja patsas paljastettiin vasta Snellmanin päivänä 12.5.1923.

Snellmanin patsas vaurioitui 26.-27.2.1944 aukiolle pudotetun pommin sirpaleista. Jalustassa näkyvät vauriot on jätetty tuon suurpommituksen muistomerkiksi. Veistos konservoitiin ja terassia kunnostettiin kesällä 2005. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Johan Vilhelm Snellman – Palvelukartta

Emil Wikström: Johan Vilhelm Snellman, 1923. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen

Emil Wikström: Johan Vilhelm Snellman, 1923. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen