Saavutettavuustyökalut

Lyhyt saari

Pikku-Huopalahti, Meilahti • Helsinki • Tekijä Kari Cavén
Julkistettu 1997 • © Taiteilija

Kari Cavén aloitti taidemaalarina, mutta ryhtyi 80-luvulla italialaisen ns. arte poveran ("köyhän taiteen") innoittamana tekemään taidetta ylijäämämateriaalista. Puusta, metallista, romusta jne. tekemillään teoksilla hän saavutti nopeasti arvostusta. Cavén valittiin vuoden nuoreksi taiteilijaksi 1985. Leimallista hänen töissään on erityisesti puun nerokas työstäminen assosiaatioita moneen suuntaan herättäviksi esineiksi, joissa klassiset linjat yhdistyvät leikillisiin oivalluksiin.

Helsingin kaupungin taidemuseo valitsi Kari Cavénin ensimmäiseksi taiteilijaksi toteuttamaan uudenlaista tilauslinjaa: taiteilija sai itse valita ympäristön ja tehdä sinne haluamansa teoksen. Kari Cavén löysi Pikku-Huopalahden keskellä olevan käytöstä poistetun voimajohdon betonianturan, johon hän sai suunnitella teoksen.

Useiden luonnosten jälkeen toteutettavaksi seuloutui Lyhyt saari -niminen teos, joka julkistettiin 2.12.1997. Vanhan voimalinjan betoniantura toimii taideteoksen jalustana. Teoksen runko on valmistettu sinkitystä teräksestä, joka on maalattu kahdella punaisen eri sävyllä. Rakenteen muodostamaan kulhoon on istutettu vuorimänty sekä useita pienempiä kääpiövuorimäntyjä. Kupertuvalle maalle on kylvetty nurmea. Puut valittiin säätä kestämään. Saarta ei taiteilijan toivomuksesta hoideta mitenkään, vaan se elää omaa elämäänsä kasveineen ja sinne pesiytyvine eläimineen. Muutaman vuoden kuluttua tekosaari oli tavallaan jo elinkaarensa päässä; istutetut puut olivat kuivuneet ja "saarella" kasvoi pelkkää ruohoa.

Saarella on taiteilijan mukaan aito vastakohta Pohjois-Amerikan itärannikolla: Long Island!

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Lyhyt saari – Palvelukartta

Kari Cavén: Lyhyt saari, 1997. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Rikkonen

Kari Cavén: Lyhyt saari, 1997. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Hanna Rikkonen