HAM Tennispalatsi

Avoinna tänään 11-19

  • Ti – Su 11–19
  • Ma Suljettu

Poikkeavat aukioloajat

Eteläinen Rautatiekatu 8, 00100 Helsinki

HAM Tennispalatsi sijaitsee Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Pääset meille julkisilla liikennevälineillä helposti mistä tahansa pääkaupunkiseudulta. Katso paras vaihtoehtosi Reittioppaasta.

Yhteystiedot

Liput

  • Normaali pääsymaksu  10 €
  • (1.-24.8. liput 5 €)
  • Alennettu pääsymaksu  8 €
  • (1.-24.8. liput 5 €)
  • Alle 18-vuotiaat  0 €
  • HAM-galleria ja maksuton puoli  0 €
  • Museoliiton museokortilla  0 €
    Osta museokortti meiltä  64,90 €

Osaan museota pääsee aina ilmaiseksi!

Lisätietoja lippujen hinnoista

Opastukset ja työpajat

Lauantain yleisöopastukset ovat avoimia kaikille pääsylipun hinnalla.

 

Tutustu opastustuksiin ja taidepajoihin

Saavutettavuus

Tennispalatsi on liikkumisesteetön. HAM:in lippukassa ja sisäänkäynti ovat Tennispalatsin 2. kerroksessa, jonne pääsee hissillä kaikkien ulko-ovien läheisyydestä. Eteläisen rautatiekadun päädyssä on rullaportaat suoraan museon lippukassalle. Näyttelytilat ovat kahdessa kerroksessa (2. ja 3.krs.). Näyttelytilojen sisällä on hissiyhteys kolmanteen kerrokseen.

Saavutettavuus ja esteettömyys

Kouluille ja päiväkodeille

HAM tarjoaa peruskoululaisille, lukiolaisille ja toisen asteen oppilaitoksen opiskelijoille edullisia opastuksia ja taidepajoja. Opastus kannattaa varata hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa etukäteen.

Opastukset ja taidepajat koululaisille

Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas

Mannerheimintie, Nykytaiteen museon aukio • Helsinki • Tekijä Aimo Tukiainen
Julkistettu 1960 • © Kuvasto

Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) oli Suomen marsalkka, valtionhoitaja (1918-19) ja tasavallan presidentti (1944-46). Sotilaallisten ja valtiomiesansioidensa vuoksi Mannerheim on Suomen 1900-luvun historian merkittävimpiä hahmoja. Hänen syntymäpäivänään 4. kesäkuuta on vietetty puolustusvoimain lippujuhlapäivää vuodesta 1942.

Ajatus Mannerheimin ratsastajapatsaasta syntyi jo 1930-luvulla, mutta ensimmäiset yritykset sen toteuttamisesta eivät toteutuneet. Mannerheimin kuoltua muistomerkkiajatus nousi uudelleen ajankohtaiseksi ja 1952 järjestettiin kilpailu, jonka ensimmäinen vaihe ratkesi 1954.

Kahden jatkokilpailun jälkeen muistomerkin toteuttaminen annettiin Aimo Tukiaiselle. Tukiaisen ratsastajapatsaasta tuli yksityiskohtainen ja realistinen. Kun patsas paljastettiin juhlallisesti 1960, sen tyyli koettiin taidemaailmassa vanhanaikaisena ja Tukiainen oli itsekin muissa samanaikaisissa töissään etääntynyt realismista. Suomen marsalkan ratsastajapatsas otettiin kuitenkin myönteisesti vastaan ja se on kestänyt hyvin ajan kritiikin.

Muistomerkki on ollut historiansa ajan vilkkaiden keskustelujen kohteena. Keskustelua on käyty sekä Mannerheimin urasta, merkityksestä että hänen persoonansa poliittisista sitoumuksista. Lähes yhtä paljon kuin Mannerheimista, on keskusteltu veistoksen hevosen piirteistä, askeltamisesta ja siitä, mitä Mannerheimin omaa hevosta se itse asiassa esittää. Mannerheim ehti elämänsä aikana omistaa useita hevosia, joista tiedetään ainakin Talisman, Filip, Neptun, Andermann ja Käthy. Hänen viimeisin ratsunsa Käthy (Kate) oli vielä elossa kun ensimmäinen veistokilpailu julkistettiin. Tukiainen ei kuitenkaan suoranaisesti ikuistanut Käthyä veistokseen, vaikka pitikin tätä veistoksen hevoshahmon lähtökohtana. Nykytaiteen museon rakentaminen muistomerkin vieressä olevalle tontille (1994-) sai aikaan pitkän ja kiihkeän mielipiteiden vaihdon Helsingin asemakaavoittamisen periaatteista, kaupunkikuvan kehittämisestä ja marsalkan patsaaseen ja sen ympäristöön liittyvistä arvostuksista.

Muistomerkki rahoitettiin lahjoituksin ja kansalaiskeräyksellä, jonka tuotto oli niin suuri, että varoilla voitiin ratsastajapatsaan lisäksi ostaa Mannerheimin synnyinkoti Louhisaaren linna Askaisissa. Kartano lahjoitettiin Suomen valtiolle ja siitä tehtiin Museoviraston hallinnassa oleva museo.

Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas on pronssia ja sen korkeus on punagraniittisen jalustan kanssa 11,7 metriä. Ratsukko on 5,4 m korkea ja jalustan mitat 2,72 x 6,30 x 6,30.

Patsas puhuu sinulle: http://suomenpresidentit.fi/mannerheim/

Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas – Palvelukartta

Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis

Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis

Kalenteri

Kalenteri