Saavutettavuustyökalut

Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki

Teatteriesplanadi, Kaartinkaupunki • Helsinki • Tekijä Gunnar Finne
Julkistettu 1932 • © Kuvasto

Kuvanveistäjä Gunnar Finne voitti vuonna 1928 järjestyn Zacharias Topeliuksen (1818-1898) muistomerkkikilpailun ehdotuksellaan Taru ja Totuus (Saga och Sanning). Veistoksen aiheena on kaksi vertauskuvallista neitohahmoa: Totuus-neidolla on totuuden liekki kämmenellään ja Taru pitelee sadun kruunupäistä lintua. Hahmot ovat kääntyneet vastakkaisiin suuntiin. Totuus katsoo puistoon ja Taru Pohjoisesplanadin jalkakäytävälle, mutta tilanne oli alun perin toisin. Kun sodan takia pommituksilta suojaan kuljetettu veistos palauttettiin paikoilleen kesällä 1945, se ilmeisesti vahingossa käännettiin nykyiseen suuntaansa. Veistos on kiinnitetty tiukasti jalustaansa, joten sen palauttaminen alkuperäiseen asentoonsa saattaisi vaurioittaa sekä jalustaa että veistosta. Finne itse ei koskaan puuttunut teoksen muuttuneeseen suuntaan.

Taru ja totuus -veistoksen muotokieli on hiottua ja puhdasta. Hahmot on muovailtu ei-materiaalisia piirteitä korostaen. Tavoitteena on totuudenmukaisen vastainen illusorisuus sekä neitojen figuureissa että tasapainosommitelmassa. Finnen alkuperäisessä suunnitelmassa muusat seisoivat tukevasti kantapäillään. Varpailleen naishahmot nousivat vasta lopullisessa veistoksessa.

Taru ja Totuus aiheutti aikoinaan kiivaan veistoskeskustelun, joka oli luonteeltaan myös poliittinen ja kielikysymykseen liittyvä. Finnen allegorinen veistosehdotus oli ankara pettymys niille, jotka olivat toivoneet veistoksen olevan Topeliuksen oman ajan realistisen hengen mukainen. Perinteisesti kansalliset merkkihenkilöt ikuistettiin näköisveistoksen muotoon. Tämän vuoksi kirjailija Maila Talvio käynnisti toisen veistossuunnitelman, jonka tavoitteeksi tuli saada Ville Vallgrenin jo 1909 tekemä Topelius satusetänä -veistos valettua pronssiin ja paljastettua ennen Finnen veistoksen paljastamista. Tarun ja Totuuden tilaajajärjestönä oli Svenska Litteratursällskapet i Finland. Vallgrenin veistosta varten ryhdyttiin keräämään rahaa kansalaiskeräyksellä, johon rekrytoitiin mm. koulut ja koululaiset myymään Vallgrenin veistosta esittäviä kortteja.

Vallgrenin Topelius ja lapset -veistos ehdittiinkin paljastaa Koulupuistikossa toukokuussa 1932 puoli vuotta ennen Esplanadin Taru ja Totuus -veistosta, joka paljastettiin lokakuussa samana vuonna.

Taru ja Totuus on pronssia ja jalusta on mustaa graniittia. Neitohahmojen korkeus on noin 1,8 metriä ja jalustan korkeus on 1,4 metriä. Jalustassa Zacharias Topelius -tekstin yläpuolella on Topeliuksen kasvot reliefinä.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Patsas puhuu sinulle: http://www.vihreatsylit.fi/?p=6759

Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki – Palvelukartta

Gunnar Finne: Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki, 1932. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis

Gunnar Finne: Taru ja Totuus / Topeliuksen muistomerkki, 1932. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis