Eeva Peuran Black-näyttelyssä nähdään öljyvärimaalauksia ja paperitöitä, tarinoita ja sanoja, mutta näyttelyn teokset eivät varsinaisesti muodosta mitään erityistä sarjallista kokonaisuutta. Teosten tarinallisuus on pikemminkin runollista levottomuutta ja avoimuutta maalauksen prosessille.

“Maalaan paksulla öljymaalilla ja pursotan väriä suoraan tuubista kankaalle. Maalausjäljet ovat usein tahmaisia ja kömpelöitä. Tähän näyttelyyn päädyin maalaamaan mustalla tai maaväreillä, vaikka aluksi saatoin suunnitella toisin. Maalauksissani maali on painavaa massaa joka asettuu muovailtaessa paikalleen,” kertoo Peura.

Eeva Peura: Sanitarium, 2016. © Eeva Peura
Eeva Peura: Sanitarium, 2016. © Eeva Peura. Kuva: Erika Luoto.

Musta liitetään usein pimeyteen, suruun tai johonkin tuntemattomaan. Myös näyttelyn maalaukset kertovat epätodellisesta maailmasta, jonka mustuudesta eriskummalliset hahmot piirtyvät esiin arvokkaasti kuin historiallisten muotokuvamaalausten henkilöt. Kaiken outouden vastapuolella on myötätuntoa ja hyvyyttä, sillä teokset kuvastavat maailmaa ja ihmisen suhdetta epätäydellisyyteen.

“Nyt halusin maalata jotain arkisia asioita, shakkilaudan ääreen tai lukupiiriin syventyneitä vakavia ihmisiä, nyrkkeilijöitä ja oven elokuvateatteriin. Toisaalla kuvasin toisenlaisia maailmoja. Niissä on apinan karvaa ja mätiä puun oksia, kastuneita sorsan sulkia, mustaa vettä ja ämpäreissä kuolleen miehen kainalohikeä.”

eevapeura_sunday_oiloncanvas_33x27cm_2016
Eeva Peura: Sunday, 2016. © Eeva Peura. Kuva: Erika Luoto.

Teoksia on innoittanut melankolia ja aistillisuus, leikkimielisyys ja synkkyys, kuvan ja maalauksen esiintulo. Paperille tehdyt teokset ovat nopeita, mutta ne eivät ole luonnoksia tulevasta, pikemminkin muistiinpanoja jostain kuvitellusta. Avoimuus ja maalauksiin käytetty aika ovat työskentelyprosessin tärkeitä elementtejä, sillä maalaukset syntyvät ajan ja sattumien kautta, keskittymällä ja katsomalla, kerros ja yksityiskohta kerrallaan. Myös teosten nimeäminen on tärkeää, sillä ne osittain laajentavat ja syventävät teosten teemoja luoden uudenlaisia näköaloja.

Näyttelyä ovat tukeneet Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Taideyhdistys, Helsingin kaupunki ja Finnish Art Agency.