Greta Hällfors-Sipilä: Yö, 1931 / Helsingin kaupunginmuseo / Kuva: Mari Valio

Greta Hällfors-Sipilä (1899–1974) ja Sulho Sipilä (1895–1949) olivat 1910-luvun Suomessa kaksi poikkeuksellisen ennakkoluulotonta taiteilijaa. Ajan radikaalit taidesuunnat Euroopassa hajottivat kuvataiteen perinteistä esittävää muotoa ja loivat uudenlaista väri-ilmaisua. Näihin kokeiluihin Greta ja Sulho heittäytyivät innolla.

Greta ja Sulho, kutsumanimiltään Tiva ja Halle, opiskelivat Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1910-luvulla. Railakkaasta kaksikosta tuli erottamaton pari. Molempien taiteilijoiden varhainen modernismi liittyy aikansa uusiin taidesuuntauksiin, erityisesti venäläiseen avantgardeen. Taiteilijoiden uran alkuvuosien tuotannosta on säilynyt useita teoksia, joissa kokeillaan rohkeasti värejä ja uutta muotoa.

Sulho Sipilä: Lumenluoja, 1918 / Turun taidemuseo / Kuva: Vesa Aaltonen

1920-1930 -luvuilla sekä Sulhon Sipilän että Greta Hällfors-Sipilän katse kohdistui lähelle, omassa elämässä nähtyyn ja koettuun, niin arkeen kuin juhlaankin. Kumpikin taiteilija kuvasi teoksissaan toisiaan, kotiaan tai ikkunasta avautuvaa kaupunkia ja sen huvituksia. Näyttelyn erityisenä painopisteenä ovat vangitsevat katumaisemat Helsingistä, unohtamatta kaupungin vilkasta seuraelämää. Pariskunta ikuisti lukuisiin teoksiinsa myös kesänviettoaan muun muassa saaristossa Uudellamaalla ja maaseudulla Varsinais-Suomessa. Veneet, uimahuoneet ja rantaelämä toistuvat etenkin Gretan maalauksissa sekä hänen luonnoskirjoissaan. Meri oli tärkeä myös Sulholle, joka loi jopa toisen uran itselleen laivaston upseerina.

Sulho Sipilä: Ateljeen ikkuna, 1931 / Kuva: HAM/Kirsi Halkola

Kuvataiteen lisäksi molemmille tärkeä musiikki ja soittaminen säilyivät parin yhteisessä elämässä läpi vuosikymmenien. Greta oli lähes konserttitason pianisti, ja Sipilät myös järjestivät pienimuotoisia kotikonsertteja perhe- ja ystäväpiirilleen.

Sulho Sipilä: Sisäkuva, soittava nainen, 1931 / Kansallisgalleria / Kuva: Hannu Aaltonen

Gretan ja Sulhon yhteinen elämä ja yhteinen taide on kiehtova ja monia kysymyksiä nostattava aihe. Teoksista välittyy elämänilo ja sen rinnalla myös yksinäisyys ja melankolia. Entä millaisten syiden takia Gretan taiteilijanura ei Sulhon tavoin lähtenyt hänen eläessään kunnolla lentoon?

Näyttely esittelee taiteilijapariskunnan taidetta ja elämää 1910-luvulta 1950-luvulle. Näyttelyyn on koottu 60 teosta eri kokoelmista. Kahden voimakkaan taiteilijapersoonallisuuden elämästä on säilynyt paljon myös valokuvia, pariskunnan juhlapyhiksi lähettämiä tervehdyksiä sekä kirjeitä, jotka kertovat vauhdikkaan parin yhteiselosta.

Greta Hällfors-Sipilä: Sulho univormussa, 1921 / Yksityiskokoelma / Kuva. Vesa Aaltonen

Näyttelyn on kuratoinut FT Riitta Ojanperä, joka on myös kirjoittanut näyttelyn yhteydessä julkaistavan Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä -kirjan. HAMin tuottama kirja perustuu Helsingin kaupungin kokoelmiin kuuluville Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän teoksille. Näitä teoskuvia on täydennetty valokuvilla sekä kuvilla näyttelyyn teoksia lainanneiden museoiden kokoelmista sekä yksityisistä kokoelmista.

Greta sunnuntaiajelulla Töölössä heinäkuussa 1930. / Sulho Sipilän ja Greta Hällfors-Sipilän arkisto (Elisabet Kaartisen säilyttämä kokonaisuus)
Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria