Silja Rantasen ja Outi Pieskin uudet teokset elävöittävät Helsingin oppilaitosten julkisivuja

Kaksi uutta HAM Helsingin taidemuseon kuratoimaa, prosenttiperiaatteella rahoitettua julkista taideteosta on valmistunut oppilaitoksiin Helsingissä: Silja Rantasen Katsura Gymnasiet Lärkaniin ja Outi Pieskin ČSV áigi Keski-Pasilan päiväkotiin ja kouluun.

Silja Rantanen: Katsura, 2024

Gymnasiet Lärkanin julkisivun uudessa taideteoksessa suuri lyijykynäpiirros on tallentunut pysyvästi mosaiikkibetoniin. Kuvataiteilija Silja Rantasen Katsura-teoksessa grafiitin väriset viivat halkovat hohtavaa valkoista pintaa luoden monitasoisen ristikon.

Ristikkoaihe on esiintynyt Rantasen teoksissa jo usean vuosikymmenen ajan. Tämän kuva-aiheen kohdalla Rantasen ilmaisu asettuu vuoropuheluun erityisesti modernismin perinteen sekä japanilaisen estetiikan kanssa. Katsura on Kiotossa sijaitseva 1600-luvun keisarillinen huvila, jolla on ollut merkittävä vaikutus modernin länsimaisen arkkitehtuurin tila-ajatteluun.  

Teoksen nimi viittaa mielikuvaan. Rantasen teos ei perustu keisarillisen palatsin arkkitehtuuriin, vaan näköhavaintoihin taiteilijan keittiöpuutarhasta. Rantanen oli käyttänyt ristikkoa kuva-aiheena 1990-luvulla, ja aloitti bambuaidan rakentamisen kotipuutarhassaan vierailtuaan Japanissa. Työ on tähän mennessä kestänyt yli kaksikymmentä vuotta. Gymnasiet Lärkanin teosta varten taiteilija piirsi aitaa kohta kohdalta. Syntynyt teos on piirustusten yhdistelmä; aitaa ei ole todellisuudessa mahdollista nähdä teoksen esittämällä tavalla. Yhdeksänmetrisessä teoksessa aita on luonnollisessa koossaan. Teokseen on tallentunut myös talviyön kuun valo, joka saa aidan heittämät varjot aaltoilemaan lumen pinnalla.

”Teoksen ominaislaatu ei synny pelkästä kuviosta, vaan sen valusta mosaiikkibetoniin, terrazzoon. Siihen valetut piirretyt viivat näyttävät hyvin erilaisilta kuin aineettomat viivat paperilla, saati tietokoneen näytöllä. Ne ovat jännittäviä ja meheviä; kivettyneitä luomisen hetkiä,” Rantanen kertoo.

Silja Rantanen (s. 1955) on käsitteellisen maalaustaiteen edelläkävijä Suomessa. Hänen teoksiaan oli esillä vuoden 1986 Venetsian biennaalissa, jonka teema oli taide ja tiede. Hänet tunnetaan teoksistaan, jotka käsittelevät arkkitehtonista tilaa ja havaintoa. Rantanen on toteuttanut julkisia taideteoksia mm. Arlandan lentokentälle Ruotsiin sekä Suomen suurlähetystöön Berliinissä. Katsura on ensimmäinen Helsingin kaupungin taidekokoelmaan Rantaselta tilattu julkinen taideteos.

Outi Pieski: ČSV áigi, 2025 

Taiteilija Outi Pieskin teoskokonaisuus ČSV áigi (ČSV áika) tuo saamelaiskulttuuria näkyväksi Keski-Pasilaan. Saamen kielen opetusta tarjoavan Keski-Pasilan koulun ja päiväkodin julkisivussa kimmeltelee ČSV-kello ja rakennuksen sisällä suuressa aulatilassa hohtaa valoa komsiopallo. Molemmissa teoksissa aika on läsnä. 

Teoksen lähtökohtana on kirjainsarja ČSV. “1970-luvulla saamelaisen kulttuurisen ja poliittisen liikkeen aallonharjalla syntyneellä kirjainsarjalla on erilaisia, paikkasidonnaisia ja ajassa muuntuvia merkityksiä, joista yleisin on Čájet Sámi Vuoiŋŋa, ”Näytä saamen henkeä”. Nämä kolme kirjainta ovat myös saamen kielissä yleisimmin käytettyjä kirjaimia. ČSV on alkanut tulla tunnetuksi yleisemminkin alkuperäiskansojen oikeuksiin ja luonnonsuojeluun liittyvissä yhteyksissä ja kirjainsarjalla voidaan viitata myös henkilöön tai tahoon, joka tukee saamelaisia”, kertoo Outi Pieski 

Koulun julkisivun ČSV- kellon tuntimerkinnöistä eli laukkasista osa on karannut ulos ajan tiukasta järjestyksestä. Saamelaiseen muotokieleen kuuluvat kullatut laukkaset ovat matkalla omaan aikaansa. Aulatilan katosta roikkuva komsiopallo puolestaan hohtaa valoa auringon laskettua. Komsiopallo on perinteisesti toiminut lapsen suojelijana ja se on ripustettu kehdon eli komsion yläpuolelle. Koulussa se suojelee oppilaita ja päiväkodin lapsia. 

Outi Pieski (s. 1973) on Utsjoella asuva ja työskentelevä saamelainen kuvataiteilija. Hänen teoksensa käsittelevät Saamenmaan dekolonisaatiota, alkuperäiskansojen oikeuksia sekä luontosuhdetta. Pieski hyödyntää teoksissaan usein saamelaisen käsityön eli duodjin tekniikoita ja teokset voivat ottaa maalauksen, instaallation, veistoksen tai vaikkapa valokuvan muodon. Pieskin teoksia on merkittävissä taidekokoelmissa ja hänellä oli vuonna 2024 laaja yksityisnäyttely Tate St. Ives –museossa Iso-Britanniassa. Keski-Pasilan koulun teos on Pieskin ensimmäinen pysyvä julkisen tilan teos Helsingissä. 

Oppilaitosten uudet teokset on rahoitettu taiteen prosenttiperiaatteen avulla: Helsingin kaupungin uudis- ja korjausrakentamiskohteiden budjetista on varattu osuus uuden julkisen taiteen toteuttamiseen. HAM Helsingin taidemuseo toimii teoshankkeissa taideasiantuntijana ja teokset liitetään osaksi Helsingin kaupungin taidekokoelmaa, jota HAM hallinnoi ja kuratoi. Prosenttiperiaatteen avulla toteutettuja teoksia kuuluu kokoelmaan jo yli 200.