Hyppää sisältöön

Julkisen taiteen kokoelma

Akseli Leinonen: Ecology Stone, 2020. Mall of Tripla, Keski-Pasila. © HAM/Sonja Hyytiäinen

Taidetta voi kohdata eri puolilla Helsinkiä: kaupungin puistoissa, kaduilla ja aukioilla on lähes 300 kaupungin kokoelmaan kuuluvaa julkisen tilan taideteosta. Puolijulkisissa kaupungin sisätiloissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa, on myös yli 200 rakennuksiin varta vasten suunniteltua julkisen taiteen teosta. Lisäksi HAM on tallettanut 2500 kokoelmateosta kaupungin julkisiin rakennuksiin.

HAM hallinnoi kaupungin taidekokoelmaa ja huolehtii kaupungin historiallisesti merkittävästä ja jatkuvasti kasvavasta julkisen taiteen kokoelmasta. HAM toimii taideasiantuntijana, kun kaupungin kokoelmaan tilataan uutta julkista taidetta. Julkisen taiteen teokset löytyvät HAMin julkisen taiteen kartalta.

Miksi julkista taidetta

Tatu Tuominen: Satujen palatsit, 2020, Suursuon päiväkoti, Maunula. © Patrik Rastenberger

HAM kuratoi julkiseen tilaan nykytaidetta, joka heijastelee aikamme maailmaa ja sen ilmiöitä mutta käsittelee myös ajattomia ja universaaleja kysymyksiä. Julkinen taide rakentaa kaunista, kiinnostavaa ja keskustelua herättävää kaupunkia. Julkisessa tilassa taide tulee lähelle ihmisten arkea ja mahdollistaa taiteen kohtaamisen tasapuolisesti kaikille.

Julkisen taiteen teokset lisäävät rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja vahvistavat asukkaiden paikallisidentiteettiä ja -ylpeyttä. Kouluissa, päiväkodeissa ja muissa kaupungin tiloissa taideteokset toimivat osana kuvataidekasvatusta. Julkinen taide lisää myös Helsingin vetovoimaa kansainvälisenä kulttuuri- ja kuvataidekaupunkina.  

Alicja Kwade: Big Be-Hide, 2021. Parrulaituri, Kalasatama. © HAM/Maija Toivanen

Miten julkista taidetta hankitaan

Valtaosa Helsingin julkisesta taiteesta rahoitetaan nykyään taiteen prosenttiperiaatteen avulla. Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että julkisten rakennushankkeiden budjetista varataan osuus taiteelle. Kaupungin julkisiin rakennuksiin, puistoihin ja aukioille tilataan uusia, näihin kohteisiin ja paikkoihin varta vasten suunniteltavia taideteoksia. HAM toimii hankkeissa taideasiantuntijana ja kuraattorina sekä koordinoi taiteilijan, tilaajan, suunnittelijoiden ja tilojen käyttäjien yhteistyötä. Teosten valmistuttua HAM liittää ne kaupungin taidekokoelmaan.

Jacob Dahlgren: Early One Morning, Eternity Sculpture, 2019. Kalasatama. © HAM/Maija Toivanen

Helsingin aluerakentamisessa ja kaupunkiuudistusalueilla prosenttiperiaate toteutuu rakennuttajilta kerättävänä taiderahana, joka on kerrosneliökohtainen ja rakennusoikeuden määrään sidottu. Esimerkiksi Kalasatamassa on toteutettu vuodesta 2014 lähtien mittavaa julkisen taiteen ohjelmaa, joka jatkuu 2030-luvulle.

Pearla Pigao: Discoterium, 2021. Vuosaaren lukio. © HAM/Maija Toivanen

Helsinki on noudattanut taiteen prosenttiperiaatetta vuodesta 1991. Prosenttiperiaatepäätöksellä kaupungit ja muut julkisyhteisöt osoittavat sitoutuvansa taiteen ja laadukkaan rakennetun ympäristön edistämiseen. Vilkkaan rakennustoiminnan ansiosta Helsinki on Suomen suurin ja kansainvälisessäkin mittakaavassa merkittävä julkisen taiteen tilaaja.

Otto Karvonen: Kaupungin juuret, 2013. Kampin metroasema. © HAM/Maija Toivanen

Taidemuseo tilaa vuosittain kokoelmaan muutamia teoksia myös erillisellä määrärahalla, jota ei ole sidottu rakennushankkeisiin. Tästä määrärahasta kustannetaan myös julkisen taiteen konservointia ja korjauksia. Määräraha vahvistaa julkisen taiteen alueellista tasa-arvoisuutta, sillä se mahdollistaa teosten hankkimisen myös sellaisille kaupungin alueille, joilla ei ole kaupungin rakentamishankkeita eikä siten rakentamiseen liittyvää taiteen prosenttirahoitusta.

Pekka Kauhanen: Talvisodan kansallinen muistomerkki, 2017. Kasarmitori. © HAM/Maija Toivanen

Julkista taidetta saadaan kaupunkiin myös lahjoituksina. Koska lahjoitukset liitetään Helsingin taidekokoelmaan, HAM arvioi lahjoitusehdotuksia osana kokoelmapolitiikkaansa, samoilla taiteellisen korkeatasoisuuden ja ylläpitoon liittyvillä kriteereillä kuin muitakin kokoelmahankintoja. Kaupunkiympäristön toimiala arvioi lahjoitusehdotuksia mm. sijoituspaikan sekä teknisten ja muiden käytännön seikkojen näkökulmista. Kaupunki edellyttää lisäksi lahjoittajatahon sitoutumista kaikkien lahjoitushankkeeseen liittyvien kulujen kattamiseen.

Eila Hiltunen: Sibelius-monumentti ”Passio Musicae”, 1967. © HAM/Yehia Eweis

Valtaosa Helsingin historiallisista julkisista taideteoksista on aikoinaan lahjoitettu kaupungille. Kaupunki ei kustanna henkilömuistomerkkejä, mutta on saanut valtion lahjoituksina mm. kaikki Suomen presidenttien muistomerkit ja Paavo Nurmen patsaan. Myös Sibelius-monumentti, Kolme seppää, ja uudemmista teoksista esimerkiksi Talvisodan kansallinen muistomerkki on saatu lahjoituksina.

Taiteilijavalinta

Tiina Raitanen: Luettelo, 2022. Telakkaranta, Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) edusta. © HAM/Kirsi Halkola

HAM valitsee taiteilijat julkisen taiteen projekteihin kutsuperiaatteella. Kuratoinnin lähtökohtana on paikka ja konteksti, johon uusi julkisen taiteen teos tulee. Taiteilijavalinnasta keskustellaan kunkin hankkeen työryhmässä, joka koostuu HAMin taideasiantuntijasta, rakennushankkeen johdosta, suunnittelijoista ja käyttäjien edustajista.

Taiteilijavalinnoissa, kuratoinnissa ja julkisen taiteen prosesseissa taustalla on HAMin kokoelmapoliittinen ohjelma. Kokoelmapolitiikka on pitkän tähtäimen suunnitelma museon tavoitteista, painopisteistä ja kehittämistoimista. Se avaa tarkemmin sitä, millä perusteella uusia teoksia hankitaan, säilytetään, esitetään, konservoidaan ja dokumentoidaan, ja millaista tutkimusta niistä tehdään.

Kutsumme taiteilijat kuhunkin julkisen taiteen hankkeeseen. Mahdollisista taidekilpailuista ja portfoliohauista tiedotamme erikseen. Jos haluat lähettää meille teosehdotuksen tai portfoliosi, toimitathan sen osoitteeseen ham.julkinentaide@hamhelsinki.fi. Toivomme yhteydenottoja vain sähköpostitse. Emme valitettavasti pysty antamaan ehdotuksista palautetta, mutta otamme yhteyttä, mikäli haluamme lisätietoa.   

Hae