Tove Janssonin freskot Tove Jansson: Juhlat kaupungissa, 1947. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Hanna Kukorelli. Tove Janssonin freskot Juhlat maalla (1947) ja Juhlat kaupungissa (1947) kuuluvat HAM Helsingin taidemuseon kokoelmaan ja ovat pysyvästi yleisön nähtävillä. Helsingin kaupungintalossa avattiin vuonna 1947 henkilöstö- ja edustusravintola Kaupunginkellari, jonka seinille tilattiin Tove Janssonilta ajan tavan mukaisesti ”taidekoristelua”. Tilaaja oli apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckell, Toven hyvän ystävän ja teatterinjohtaja Vivica Bandlerin isä. Tilausta varten Tove Jansson luonnosteli kaksi kookasta juhla-aiheista seinämaalausta. Suunnitelmien hyväksynnän jälkeen Jansson toteutti varsinaisen maalausurakan nopeasti, kuudessa kuukaudessa. Siinä häntä avusti aluksi konservaattori Niilo Suihko, joka oli opiskellut freskomaalausta Italiassa. Juhlat maalla– ja Juhlat kaupungissa -maalaukset ovat yhdistelmä fresko- ja al secco -tekniikkaa, joiden teknistä toteutusta ideoi myös Toven isä, kuvanveistäjä Viktor Jansson. Tove Janssonin aiempi opettaja, taidemaalari Johannes Gebhard neuvoi Janssonia pohjustamaan Kaupunginkellarin freskot mataliin metallikehikoihin, jotta ne voitaisiin tarpeen vaatiessa irrottaa seinästä. Neuvo osoittautui arvokkaaksi, sillä teokset haluttiin siirtää kaupungintalolta ensin 1970-luvulla ruotsinkieliseen työväenopistoon Arbikseen Töölöön ja 2010-luvulla HAM Helsingin taidemuseon tiloihin Tennispalatsiin. Nykyään freskot kuuluvat HAMin kokoelmaan ja ovat pysyvästi yleisön nähtävillä. Tove Jansson maalaamassa Juhlat maalla -freskoa vuonna 1947. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo © Foto Roos Tove Janssonin taiteen lähtökohtana oli usein hänen oma elämänsä ja läheiset ihmiset. Myös Juhlat kaupungissa -freskoon hän maalasi omakuvansa sekä useita tuttaviaan ja rakkauden kohteensa Vivican. Molempiin freskoihin Jansson sulautti kukkien sekaan myös muumihahmon, minkä on kertonut olleen erityispyyntö tilaajalta, Erik von Frenckelliltä. Tästä lähtien muumit alkoivat esiintyä myös Tove Janssonin muissa julkisissa maalauksissa. ”Minä tiedän eläväni juuri nyt vahvemmin kuin koskaan ja ehkä tämä viimeisin freskoni on parasta mitä olen tehnyt, niin raskas kuin se olikin – tai ehkä juuri siksi? Ja jos en pääse sen kanssa sinne minne haluan, niin pääsen sitten myöhemmin.” – Tove Janssonin kirje Vivica Bandlerille vuonna 1947 Tove Jansson: Juhlat maalla, 1947. © Tove Janssonin kuolinpesä. Kuva: HAM / Hanna Kukorelli. Tove Jansson (1914–2001) oli todellinen taiteen monitaituri. Hän oli kuvataiteilija, kirjailija, sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja käsikirjoittaja, joka parhaiten tunnetaan muumien luojana. HAM esittelee freskojen lisäksi myös muita Tove Janssonin töitä uudistuneessa Tove Jansson -galleriassa.
