Itä ja Länsi / J. K. Paasikiven muistomerkki

Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) valittiin Suomen tasavallan presidentiksi 1946 C. G. E. Mannerheimin luovuttua tehtävästä. Toiselle kaudelle Paasikivi valittiin 1950. Paasikiven huomattava poliittinen ura oli alkanut jo vuosisadan alussa, ja hän toimi lukuisissa tehtävissä valtioelämän keskeisillä paikoilla. Hän johti Suomen valtuuskuntaa Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 sekä oli ratkaisevassa asemassa Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa 1939-40 ja 1944. J. K. Paasikivi toimi poliittisen elämänsä ohella Helsingin yliopistossa ja mm. 1914-34 Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana.

Harry Kivijärvi (1931-2010) voitti Paasikiven muistomerkkikilpailun 1975 ehdotuksellaan Itä ja Länsi. Muistomerkki paljastettiin vuonna 1980 J. K. Paasikiven syntymän 110-vuotisjuhlan kunniaksi. Muistomerkki muodostuu kahdesta mustasta graniittipaadesta ja jalustasta, jossa on Paasikiven lause: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Veistoksen suurin korkeus on 5,5 metriä ja paino noin 40 tonnia. Itä ja Länsi -veistoksen esteettiset tehot syntyvät kahden raskaan kivipaaden välisestä jännitteestä ja siitä, miten ne on käsitelty kiiltäviksi ja keveän oloisiksi.

Paasikiven muistomerkki herätti runsaasti keskustelua heti kilpailun ratkettua. Veistos sai runsaasti kutsumanimiä, joista ehkä laajimmalle levinnyt on Juho Kusti ja Alli (Presidentin puoliso Alli Paasikivi), jolla viitattiin kahden pönäkän paaden ja presidenttiparin hahmojen samankaltaisuuteen.

Harry Kivijärvi (1931-2010) opiskeli Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1947-50 ja Suomen taideakatemian koulussa 1950-52. Kivijärvi tunnetaan ennen kaikkea hänen suurista kivitöistään, usein mustasta graniitista, joiden pinnat ovat sileät tai osittain karheat. Sommittelut rakentuvat usein kahden tai useamman paaden muodostamasta tilasta ja jännitteisestä asetelmasta.

Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM hallinnoi ja kuratoi.