Wäinö Aaltonen: Kahlaaja, 1923. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen Kahlaaja Tekijä Wäinö Aaltonen (Tähtitorninvuori) Kirjasto, Rikhardinkatu 3, Kaartinkaupunki, Helsinki Taidekauppias Gösta Stenman lahjoitti Helsingin kaupungille Kahlaaja-veistoksen, joka pystytettiin Tähtitorninvuoren puiston vesialtaaseen 1925. Marmorisen Kahlaajan Wäinä Aaltonen (1894-1966) oli tehnyt Roomassa 1923. Veistos joutui ilkivallan kohteeksi ja se siirrettiin vaurioituneena kaupungin taidemuseon varastoon. Teos konservoitiin ja sijoitettiin 1994 tietokirjaosastolle Rikhardinkadun sivukirjastoon. Kahlaaja on puolivartalokuva, jossa figuurin jalkojen oletetaan olevan veden alla. Kahlaaja yhdistettiin alusta lähtien Gallen-Kallelan Aino kuviin, joissa myös kuvataan vedessä pakenevan neidon liikettä: voimakkaasti kiertyvä vartalo ja pään katsettaväistävä asento. Wäinö Aaltonen teki 20-luvulla useita naisfiguureja, joille hän antoi nimen Kahlaaja, Kylpemään meno, tms. Teoksissa hän kehitteli suomalaisen naisen ideaalityyppiä, jonka oikeellisuudesta kiisteltiin. Wäinö Aaltonen itse perusteli naiskuvien joskus liialliseksi koettua vankkamuotoisuutta kivimateriaalin vaatimuksilla. Muoto tuli nähdä valon ja varjon synnyttämänä pintana, joka alkaa varjokohdassa tummasta ja tulee hitaasti vaaleaksi ja valopinta vastaavasti alkaa vaaleasta ja tulee tummaksi. Se ei ole naturalistista esittämistä vaan taiteilijan luoma elävä muoto. Kahlaajan mallina on ollut Elsa Aaltonen. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Lue lisää.. Kartalla
