Matti Kalkamon (s. 1968) pronssista valettu veistos Kehon rakennus ja purku Oy sijaitsee Siilitien ala-asteen ja Hillerikujan koulun pihalla, koulun ja pallonkentän väliin jäävällä pienellä kalliolla. Teos on noin 1,7 metriä korkea.

Teoksen hahmo seisoo katse kohti koulua. Kaukaa katsottuna teos näyttää perinteiseltä ihmishahmoiselta veistokselta, mutta teosta lähestyttäessä sen yksityiskohdat paljastuvat; pinta näyttää keskeneräiseltä ja hahmon pinnalla on joukko kaivinkoneita ja maansiirtokoneita rakentamassa – tai purkamassa – hahmoa. Taiteilijan lähtökohtana on ollut ajatus ihmisen taipumuksesta itsensä ja ympäristönsä muokkaamiseen.

Veistos kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmaan.

Inma Herrera: They change their body into spirit

Alkaa

30.09.2023

Päättyy

12.11.2023

Alkaa 30.09.2023 Päättyy 12.11.2023 Inma Herrera, 2023. Siirtymämetallien ryhmään kuuluva kupari ylittää roolinsa muunakin kuin vain hivenaineena, joka ylläpitää ihmiskehon tasapainoa. Se on yksi ensimmäisistä metalleista, joita ihminen on hyödyntänyt…

Inma Herrera, 2023.

Siirtymämetallien ryhmään kuuluva kupari ylittää roolinsa muunakin kuin vain hivenaineena, joka ylläpitää ihmiskehon tasapainoa. Se on yksi ensimmäisistä metalleista, joita ihminen on hyödyntänyt työkaluissa ja käyttöesineissä. Nykyään kupari palvelee meitä sähkön johtimena ja vesijohtojärjestelmissä.

Inma Herreran näyttely They change their body into spirit (Ne muuttavat kehonsa hengeksi) vie katsojan tutkimusmatkalle tämän elementin monipuoliseen olemukseen. Kiehtovassa dialogissa vesi ja tuli kietoutuvat sulamisen, kiteytymisen ja kiinteytymisen prosesseissa. Malmin, johtojen, levyjen, tankojen, alustojen, stalaktiittien, putkien ja kemiallisten yhdisteiden avulla Herrera kohtaa aineen olomuotoja, jotka huojuvat ihmistieteiden kontrolloimien alueiden ja olemassa olevien luovien elämänvoimien selittämättömien mysteerien välillä.

Inma Herrera (Madrid, Espanja) on Helsingissä työskentelevä taiteilija, joka käyttää ilmaisukielenään taidegrafiikkaa. Herreralle myönnettiin vuonna 2020 Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinto. Hän oli Real Academia de España en Roman residenssitaiteilija vuosina 2017–2018. Herrera analysoi ja purkaa taidegrafiikan syntaksia installaatioissaan, joissa hän yhdistää taidegrafiikkaa, kuvanveistoa ja videoita luoden samalla käsitteellisiä ja materiaalisia yhteyksiä.

Näyttelyn toteutumista ovat tukeneet AC/E, Suomen Kulttuurirahasto, Taiteen edistämiskeskus, Boliden (Harjavalta/Kevitsa), Helsingin Rauta Oy, Koskensaari Oy ja Varnia Oy.

Erityiskiitokset Espanjan suurlähetystölle.

inma-herrera.com

HAM gallerian näyttelyt vuonna 2023 ovat saaneet tukea Museovirastolta.

Pro Helsingfors -säätiö tilasi patsaan ja lahjoitti sen Helsingin kaupungille. Felix Nylund (1878-1940) otti osaa jo 1913 J.V. Snellmanin muistomerkkikilpailuun seppä-aiheisella teoksella. Vuonna 1919 Nylund teki piirroksen, jossa kolmea seppää esittävä veistos oli sijoitettu kymmenen metriä korkean pylvään päähän. Nämä varhaiset suunnitelmat eivät toteutuneet, mutta Nylund hyödynsi aiheen tehdessään Kolmen sepän patsasta Vanhan ylioppilastalon edessä olleen kaivon paikalle.
Veistos paljastettiin 2. päivänä joulukuuta 1932.

Kolmen sepän veistoksen on oletettu symboloivan mm. ihmisen työtä ja yhteistoimintaa. Seppien malleina on ollut useita henkilöitä. Mestarisepän kasvonpiirteet Nylund lainasi runoilija Arvid Mörneltä. Moukarin ylös kohottanut seppä on Nylundin nuoruusvuosien omakuva ja kolmas seppä sai piirteensä kivenhakkaaja Aku Nuutiselta, joka oli Felix Nylundin tärkeä apulainen. Kehon malleina kerrotaan olleen muurari Paavo Koskinen ja poliisi Sundström.

Veistoksen tyyli on klassisen ihannoidusti sävytettyä realismia. Veistos on pronssia ja jalusta punaista graniittia. Jalustan yläosaa kiertää latinankielinen teksti MONUMENTUM – PONENDUM – CURAVIT – LEGATUM – J. TALLBERGIANUM – PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII. Suomeksi: Muistomerkin pystytti Pro Helsingfors säätiö J. Tallbergin testamentin mukaisesti vuonna 1932.
Pommisirpaleiden jäljet jalustassa ovat peräisin Helsingin suurpommituksesta 1944 helmikuussa. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Miten olla samanaikaisesti sekä kotona turvallisten kehysten ympäröimänä, että julkisessa tilassa liikkeellä? Denise Ziegler (s. 1965) tarkastelee tällaista kokemusta teoksessaan Lasten pyöränistuin – kotona liikkeessä. Pyöränistuimessa istuva lapsi ja häntä kuljettava tuttu aikuinen ovat lähekkäin, istuin myötäilee kehon muotoja ja tarjoaa suojaa: tilanne on turvallinen ja kodinomainen – ja samalla siinä liikutaan kaupungin julkisessa tilassa.

Teos koostuu kaikista Helsingin julkisessa tilassa olevista polkupyöristä, joihin on kiinnitetty lasten pyöränistuin – ovat ne sitten pysäköitynä kaupan tai toimistorakennuksen edessä, matkalla kaupungin halki, oli niissä lapsi kyydissä tai ei. Teos on käsitteellinen ja osa Zieglerin taiteellista tutkimusta. Teos toteutuu aina, kun pyöränistuimella varustettu polkupyörä on läsnä tai liikkeellä jossakin tai ilmestyy jonnekin: kaupunkielämässä siis päivittäin. Teos voi ideana laajentua Helsingistä muualle maailmaan. Digitaalisen kotinsa se saa HAMin kokoelmasta, julkisen taiteen nettisivuilta ja Helsingin palvelukartalta.

”Teos koostuu monista elävistä hetkistä sen sijaan, että se muistuttaisi jo eletyistä, kuten julkiset taideteokset niin usein tekevät. Tässä käsitteellisessä taideteoksessa on jatkuvasti muodostumassa uusia muuttuvia konstellaatioita liikkeellä olevista kodeista” kertoo Ziegler.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmaan.

Tutustu kokoelmaan

Testamentti- ja lahjoituskokoelmat

Leonard ja Katarina Bäcksbackan kokoelma

Leonard (1892–1963) ja Katarina Bäcksbackan (1894–1976, o.s. Tichonowa) taidekokoelma on museon merkittävin lahjoituskokoelma, jonka esittelyä varten kaupunki avasi Meilahden taidemuseon vuonna 1976. Kokoelman on kerännyt filosofian maisteri Leonard Bäcksbacka yhdessä vaimonsa Katarina Bäcksbackan kanssa.

Ingjald Bäcksbackan ja Christina Bäcksbackan kokoelmat

Isänsä rinnalla nuoresta saakka työskennellyt Ingjald (1925–1978) siirtyi Taidesalongin johtoon Leonard Bäcksbackan poismenon jälkeen vuonna 1963 ja kartutti myös perheen taidekokoelmaa. Ingjald Bäcksbacka toimi merkittävässä roolissa Leonard ja Katarina Bäcksbackan lahjoituksen järjestelyissä, ja valmisteli lahjoitusta 1970-luvun alussa useita vuosia ennen kuin se virallisesti lahjoitettiin kaupungille vuonna 1976.

Taidesalonki on Helsingin vanhimpia gallerioita ja Ingjaldin tytär Christina Bäcksbacka jatkoi sen toimintaa isänsä jälkeen vuodesta 1978 vuoteen 2020 saakka. Christina Bäcksbackan toiveesta hänen isovanhempiensa keräämä kokoelma erotettiin omaksi kokonaisuudekseen, ja kokoelman myöhemmät lisäykset toiseksi erilliseksi kokoelmaksi, joka kantaa isän ja tyttären nimeä. Kokoelma perustettiin vuonna 2018 ja siihen siirrettiin kaikki Christina Bäcksbackan lahjoittamat teokset vuodesta 1980 eteenpäin.

Elsa Arokallion kokoelma

Elsa Arokallio (1892–1982) oli arkkitehti, joka testamenttasi taidekokoelmansa Helsingin kaupungille. Vuonna 1983 vastaanotettu kokoelma sisältää Arokallion omien töiden ja luonnosten lisäksi myös esimerkiksi Alwar Cawénin, Tuomas von Boehmin, Marcus Collinin ja Magnus Enckellin teoksia.

Gösta Beckerin kokoelma

Gösta Becker (1890–1949) oli sisätautilääkäri, joka laajan tutkimustyönsä ja lääkäritoimintansa ohella harrasti ja keräsi sekä kuvataidetta että antiikkia. Kokoelmaan sisältyy muun muassa Hugo Simbergin, Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Pekka Halosen, ja Helene Schjerfbeckin maalauksia, useita Wäinö Aaltosen veistoksia sekä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ja Ellen Thesleffin grafiikkaa. Taideteosten lisäksi kokoelmaan kuuluu useita lasi-, hopea-, messinki-, tina- ja posliiniastioita sekä muun muassa rokokoo- ja kustavilaishuonekaluja. Kokoelmaan kuuluu yhteensä 193 taideteosta ja esinettä. 

Otto W. Furuhjelmin kokoelma

Kenraaliluutnantti Otto W. Furuhjelmin taidekokoelma lahjoitettiin vuonna 1883 Helsingin kaupungille tulevaa, perustettavaa museota varten. Tämä 58 taideteosta käsittävä kokoelma siirtyi Helsingin kaupunginmuseolta HAM Helsingin taidemuseolle vuonna 2015. Kokoelma käsittää muun muassa italialaista, alankomaalaista ja puolalaista taidetta 1600–1800-luvuilta.

Raimo ja Maarit Huttusen kokoelma

Raimo ja Maarit Huttusen lahjoituskokoelman teokset edustavat hyvin kotimaisen 1990- ja 2000-luvun taiteen tekijöitä maalauksen, grafiikan ja valokuvan kentillä. Kokoelman teokset on valittu persoonallisella silmällä ja epäsovinnaisella näkemyksellä. Hankinnoissa on huomioitu suomalaisen taidekentän marginaalisimmatkin ilmiöt ja niitä on hankittu usein nuorilta ja lupaavilta taiteilijoilta, mikä tukee hienosti myös HAMin omia kokoelmahankintalinjauksia. Kokoelmaan kuuluu noin 300 teosta.

Ilmi Immelin kokoelma

Museo vastaanotti prokuristi Ilmi Immelin (1897–1995) lahjoituksen kokoelmiinsa vuonna 1995. Kokoelma koostuu neljästä teoksesta, joiden tekijöitä ovat August Sigfrid Keinänen, Berndt Lagerstam, Juho Rissanen ja Werner Åström.

Alice Kairan lahjoitukset

Taidemaalari Alice Kairan (1913–2006) lahjoituskokoelma on muodostunut kahdesta erillisestä lahjoituksesta: ensimmäinen tehtiin vuonna 1986 ja toinen vuonna 1995. Kokoelma käsittää yhteensä 52 maalausta ja piirustusta, joista jälkimmäisistä useat ovat hänen omakuviaan.

Aune ja Elias Laaksosen kokoelma

Aune (1906–1984) ja Elias Laaksosen (1903–1972) kokoelma testamentattiin kaupungille vuonna 1984. Lahjoitus vastaanotettiin vuonna 1985. Kokoelmaan kuuluu muun muassa Fanny Churbergin, Elin Danielson-Gambogin, Venny Soldan-Brofeldtin, Akseli Gallen-Kallelan ja Maria Wiikin maalauksia, sekä Rembrandtin ja Renoirin grafiikkaa. Kaikkiaan kokoelma koostuu 48 teoksesta.

Aune Lindebergin kokoelma

Ekonomi Aune Lindebergin (1895–1984) kokoelma koostuu yhteensä viidestä maalauksesta, jotka hän testamenttasi Helsingin kaupungille vuonna 1982. Lahjoitus vastaanotettiin 1984. Kokoelmaan kuuluu Anna Holmbergin, Johan Knutsonin, Maria Wiikin ja Kaapo Wirtasen teosten lisäksi yksi tuntemattoman tekijän taideteos.

Anitra Lucanderin lahjoitus

Taidemaalari Anitra Lucander (1918–2000) lahjoitti töitään kaupungin taidemuseolle vuonna 1982. Kokoelma koostuu Lucanderin maalauksista, piirustuksista ja grafiikasta, ja siihen kuuluu yhteensä 96 työtä.

Sune Orellin kokoelma

Filosofian maisteri Sune Orellin kokoelma liitettiin museon kokoelmiin vuonna 1990. 35 taideteoksen kokoelma koostuu pääasiassa 1900-luvun alun suomalaisten taiteilijoiden, esimerkiksi Jalmari Ruokokosken, Verner Thomén, Ragnar Ekelundin ja Alvar ja Ragni Cawénin töistä. Sune Orellin kokoelma täydentää myös hienosti vuonna 1976 kokoelmiin lahjoitettua Leonard ja Katarina Bäcksbackan kokoelmaa, sillä Orellin kokoelmaan kuuluu useita luonnoksia Bäcksbacka-kokoelman teoksiin.

Iris Roos-Hasselblattin kokoelma

Kokoelman on kerännyt Emil Alarik Hasselblatt (1874–1954), joka teki elämäntyönsä Helsingin yliopiston kirjastossa ja lopulta eläköityi vanhimpana alikirjastonhoitajana. Hänen vaimonsa, Helsingin yliopiston kirjastossa amanuenssina toimineen Iris Roos-Hasselblattin perilliset lahjoittivat kokoelman Helsingin kaupungille vuonna 1973 Roos-Hasselblattin toiveiden mukaisesti. Kaupunki vastaanotti kokoelman vuonna 1974. Kokoelma käsittää yhteensä seitsemän taideteosta Harald Brunilta, Verner Thomélta ja Magnus Enckelliltä.

Katriina Salmela-Hasánin ja David Hasánin kokoelma

Katriina Salmela-Hasánin (1944–1995) ja David Hasánin (1947–1997) kokoelma lahjoitettiin Helsingin kaupungin taidemuseolle vuonna 1998. Yli 300 teoksen, lähinnä suomalaisen nykytaiteen kokoelma on kerätty pääosin 1980-luvun aikana, ja se on hieno läpileikkaus ajan taiteesta. Kokoelma edustaa hienosti aikansa suosituimpia taiteilijoita ja suomalaista kotikokoelmaa.

Christian Sibeliuksen lahjoitus

Taiteilija Harry Christian Sibeliuksen (1910–1951) jälkeen jääneet työt lahjoitettiin museon kokoelmiin vuonna 1985 taiteilijan sisarten Rita Sibeliuksen ja Marjatta Ahlströmin toimesta. Kokoelma koostuu 22 työstä, jotka ovat etupäässä hiili- ja lyijykynäpiirustuksia.

Martta ja Reino Sysin kokoelma

Martta ja Reino Sysin kokoelma lahjoitettiin taidemuseon kokoelmiin vuonna 1993. Kokoelma koostuu 52 teoksesta ja se on laadullisesti erittäin merkittävä, sillä se täydentää hienosti kaupungin taidemuseon kokoelmia etenkin 1800-luvun taiteen osalta. Taideteosten tekijöihin kuuluvat muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Oscar Kleineh, Jalmari Ruokokoski, Victor Westerholm ja Albert Edelfelt.

Muut kokoelmat

Hilda Flodinin kipsiveistoskokoelma

Kuvanveistäjä Hilda Flodinin (1877–1958) kipsiveistoskokoelma siirrettiin Helsingin kaupunginmuseosta kaupungin taidemuseoon vuonna 2018. Kokoelma koostuu yhteensä 47 veistoksesta ja siihen kuuluu erityisesti tutkielmia eläinten raajoista ja ihmisen kehonosista. Kipsikokoelma on hyvä läpileikkaus taiteilijan veistotuotannosta ja valottaa paitsi hänen Pariisissa omaksumiaan työtapoja, myös taiteilijan plastisen tuotannon loppuvaihetta.

Harkonmäki-kokoelma

Matti Harkonmäki (s. 1935) myi kokoelmansa Helsingin kaupungin taidemuseolle vuonna 1991. Kokoelma muodostui pääosin 1980-luvulla ja koostui pitkälti kyseisen vuosikymmenen taiteesta. Harkonmäki laajensi kokoelmaansa erityisesti 1970-luvun yhteiskunnallisella realismilla, ja kokoelma sai selvästi poliittisia ja ideologisia piirteitä. Kokoelman taiteilijoihin kuuluvat muun muassa Marjatta Hanhijoki, Irina Krohn, Henry Wuorila-Stenberg ja Jarmo Mäkilä.

Karttuva kokoelma

Karttuva kokoelma on HAMin kokoelmista määrällisesti suurin ja kokoelmaan hankitaan vuosittain uusia teoksia taidemuseon omaan budjettiin sisältyvällä määrärahalla. Kokoelmaa kasvatetaan pääosin suomalaisella nykytaiteella, mutta kokoelmaan on myös hankittu joitakin ulkomaisia teoksia esimerkiksi taidemuseon järjestämistä näyttelyistä. Lisäksi kokoelmaa täydennetään ajoittain vanhemmalla taiteella, jota hankitaan lähinnä täydentämään museon lahjoituskokoelmia. Karttuvaan kokoelmaan sisältyy omana kokonaisuutenaan myös Jan Olof Mallanderin kokoelma, joka hankittiin vuonna 1990.

Koulujen taideteokset

Koulujen kokoelma koostuu teoksista, joita koulut ovat joko itse hankkineet tai saaneet lahjoituksina Taidetta kouluihin
-yhdistyksen kautta. Kokoelmaan kuuluu joitakin taidehistoriallisesti merkittäviä suomalaisia teoksia esimerkiksi Tyko Salliselta. Kouluihin hankitut teokset liitettiin taidemuseon kokoelmaan 1980-luvulla asteittain toteutuneen peruskoulu-uudistuksen jälkeen. Näin kokoelmat saatiin museon hallintaan, ja niitä hoidetaan ja ylläpidetään museaalisin kriteerein.

J.O. Mallanderin kokoelma

Taiteilija ja taidekriitikko Jan Olof Mallanderin (s. 1944) keräämä noin 160 teoksesta koostuva taidekokoelma hankittiin Kaupungin taidemuseoon vuonna 1990. Vuosina 1971–77 Mallander piti Helsingin Huvilakadulla Halvat Huvit-galleriaa, jossa hän pyrki esittelemään valtavirrasta poikkeavia ilmiöitä. Kokonaisuus syntyi Mallanderin henkilökohtaisten kontaktien, suhteiden ja kiinnostuksen johdattelemana, minkä lisäksi siihen sisältyy myös Mallanderin omia teoksia. Kokoelma kerättiin 1970- ja 1980-luvuilla ja onkin läpileikkaus sen ajan kuvataiteen avantgardistisista ja ei-kaupallisista pyrkimyksistä.

Timo Sarpanevan kokoelma

Muotoilija ja kuvanveistäjä Timo Sarpanevan (1926–2006) tuotantoa käsittävä 38 lasitaideteoksen kokoelma liitettiin Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmiin vuonna 1995. Kokoelma koostuu lasiesineistä ja -veistoksista.

Suomen Säästöpankki Oy:n taidekokoelma

1990-luvun puolivälissä Valtion vakuusrahasto deponoi aikaisemmin Suomen säästöpankeille kuuluneen kokoelman hallintaoikeuden eri aluetaidemuseoihin. Uudenmaan osalta kokoelma sijoitettiin HAMiin, jolloin käyttöoikeus siirtyi museolle ja teoksista tuli osa museon kokoelmia. Kokoelman muut osat on deponoitu muihin aluetaidemuseoihin ympäri Suomea ja kukin aluetaidemuseo sai kokoelmiinsa ne teokset, jotka alueen säästöpankit olivat hankkineet kokoelmaan.

2003
Rytkönen Timo: Kunnianosoitus kouluruokailulle, Tammisalon korttelitalo
Kajaniemi Aino: Pitsilehti, Samettiruusu, Kartanoruusu; Seinäsammal, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus
Puranen Silja: Taivas; Siimeksessä; Tuokiokuvia; Kaukokaipuu; Juuret, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus
Hietanen Helena: Heijastus, Vuosaaren taiteilijatalo
Sarva Sanna: Työ- ja yksityisminä, Laajasalon terveysasema
Purhonen Pekka: Palapeli, Päiväkoti Elka
Sederholm Joakim: Ystäväpiiri, Päiväkoti Leipuri
Kontulainen Kaija: Arabian hevoset, Arabian peruskoulu
Koivisto Kaisu: Löytöjä, Korttelitalo Leskenlehti
Kanervo Marja: Nimetön, Auroran sairaala nro 6
Maasalo Mikko: Nimetön, Pohjois-Helsingin yläkoulu ja lukio
Whitehead Oliver: Play, Leikkipuisto Unikko

2004
Vertanen Annu: Elämän peilissä, Toivolan koulu
Baumgartner Stig: Iso käsi, Hiidenkiven peruskoulu
Osipow Anna-Maria: keramiikkareliefi, Auroran sairaala rakennus nro 14
Retulainen Anna: Asetelma (Tila), Porolahden peruskoulu
Soinio Kari: Kerjäläispoika, Hiidenkiven peruskoulu
Scharmanoff Magnus: Visio tulevaisuudesta; Vallilan synty; Tärkeintä elämässä, Stadin ammattiopisto
Kasitonni Anssi: Kavereiden uudet hommat, Stadin ammattiopisto
Syvänoja Janna: Kotipesä, Porolahden peruskoulu
Kähönen Ilari: Sovitus, Päiväkoti Kissankello

2005
Ryöppy Catarina: Ilo, Päiväkoti Santahamina
Kuukka Raakel: Tervalepät, Muistot / Unelmat, Kustaankartanon palvelukeskus rakennus F
Lehtinen Janne: Line; Down; Landing; Falling; Waves; Extra Hands, Kustaankartanon palvelukeskus rakennus F
Tuomi Ritva: Unikot; Matkalla keväässä; Raparperinlehdet; Harjaneilikat, Kustaankartanon palvelukeskus rakennus F
Juvonen Jari: Kivifiguurit, Auroran sairaala rakennus nro 14
Kalkamo Matti: Kehon rakennus & purku Oy, Siilitien peruskoulu
Immonen Antti: Virtaa, Metropolia, Hämeentie opetuspiste

2006
Heikinaho Minna: Kaupunkimaisemat, Kallion virastotalo
Lehtinen Jukka: Hedelmäpuu, Kallion virastotalo
Makkonen Petri: Toiset kerrokset, Kallion virastotalo
Pohjolainen Pauno: Elämän virta, Hyks psykiatrian osasto
Tuominen Jukka: Silmä, Kasarmintori

2007
Tuominen Minna: Hiljaisuus, Auroran sairaala rakennus nro 8
Ant-Wuorinen Anna-Kaisa: Fuuga, Sandels
Jokiranta Rita: Water Sketches (II), Sandels
Rummukainen Ray: Usva, sarastus & katse, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus
Kukkonen Jarmo: Maalauksia, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus
Tamminen Seppo: Juhannusaamu; Metsäomenapuu; Pakkasaamu; Kaski; Kenraaliharjoitus; Lasikuisti, Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus
Salo Olli: Retkipäivä vuorella, Pohjois-Haagan palvelutalo

2008
Ilvessalo Johanna: Tähtitaivas, Laajasalon peruskoulu
Wallensköld Viggo: Kaupunki ja meri, Laajasalon peruskoulu
Keitilä Antti: Lätäköt-näyttämö sateelle, Laajasalon peruskoulu
Kaitala Janne: Tuttua kasvojen edessä, tuntematon selän takana / Peto nukkuu, Päiväkoti Inkivääri
Koskinen Anne: Kivi , Uutelan kanava

2009
Arkoma Antti: Toivo, Päiväkoti Toivo
Séraphin Lena, Talvipuutarhassa, Päiväkoti Toivo
Jämsä Martti: Valon aakkoset: maa vesi ilma, Kontulan vanhustenkeskus
Keränen Markku: Tarinoita, Variaatiot 1-5, Läntinen yhteispäivystyssairaala
Österman Veronica: Suomenlinna; Katajanokka; Satamassa; Vuoristomaisema; Aleksanterinkatu, Lahti; Kaupungintalo, Lahti, Näkymä Kauppatorilta; Vesijärvellä, Läntinen yhteispäivystyssairaala
Palo-Oja Reija: Polku / Kaunis maa; Polku / jos olisit varjoton, Läntinen yhteispäivystyssairaala
Kaulanen Kirsi: Viileä mätäs; Vaaleanpunainen luonto, Läntinen yhteispäivystyssairaala
Tikkaoja Oona: Riutta, Arabian peruskoulu