Denise Zieglerin teos Kolme aitaa koostuu nimensä mukaisesti kolmesta puistoon sijoitetusta aidasta. Niiden mallit on otettu Helsingin keskustan ”aitavalikoimasta”. Yksi malleista on Meilahden sairaala-alueelta 60-luvulta, toinen funkistyylinen malli on Töölön Topeliuksenkadulta ja kolmas, vanha kivitolpista ja ketjusta koostuva malli on Kallion kirjaston edustalta.

Taiteilija on tutkinut kaupungin aitoja ja havainnut, että aitojen funktio vaihtelee kaupungin eri puolilla. Kukkapenkkien tai tonttien rajoja merkkaavia koristeellisia aitoja löytyy enemmän Helsingin keskustan tuntumasta. Näkösuojaksi ja kulun estämiseksi rakennettuja aitoja puolestaan on enimmäkseen Helsingin reuna-alueilla. Teoksen ideana oli siirtää Helsingin keskustan aitoja kaupungin reuna-alueelle.

Teoksen materiaalit ovat ruostumaton teräs, taottu rauta, teräsverkko, betoni ja kivi. Taiteilija on sijoittanut kolme aitaelementtiä tarkasti harkittuihin paikkoihin Hilapellon puiston nurmialueelle.

Teoksen toteuttamisen aikana Helsingin taidemuseo oli myös yhteydessä paikalliseen Konala-seuraan ja järjesti taiteilijan kanssa aita-aiheisen pedagogisen projektin paikallisen Hilapellon ala-asteen (nykyisen Konalan ala-asteen) oppilaille.

Denise Zieglerin teos Kolme aitaa julkistettiin Konalan Hilapellon puistossa maanantaina 11.10.2010. Helmikuussa 2011 Ympäristötaiteen säätiö palkitsi teoksen Kolme aitaa Vuoden ympäristötaideteos -kunniakirjalla 2010.

Teos kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmaan. Ziegler on toteuttanut Helsinkiin myös Konsertto Laaksolle -nimisen julkisen teoksen Töölön jalkapallostadionin läheisyyteen.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Miten olla samanaikaisesti sekä kotona turvallisten kehysten ympäröimänä, että julkisessa tilassa liikkeellä? Denise Ziegler (s. 1965) tarkastelee tällaista kokemusta teoksessaan Lasten pyöränistuin – kotona liikkeessä. Pyöränistuimessa istuva lapsi ja häntä kuljettava tuttu aikuinen ovat lähekkäin, istuin myötäilee kehon muotoja ja tarjoaa suojaa: tilanne on turvallinen ja kodinomainen – ja samalla siinä liikutaan kaupungin julkisessa tilassa.

Teos koostuu kaikista Helsingin julkisessa tilassa olevista polkupyöristä, joihin on kiinnitetty lasten pyöränistuin – ovat ne sitten pysäköitynä kaupan tai toimistorakennuksen edessä, matkalla kaupungin halki, oli niissä lapsi kyydissä tai ei. Teos on käsitteellinen ja osa Zieglerin taiteellista tutkimusta. Teos toteutuu aina, kun pyöränistuimella varustettu polkupyörä on läsnä tai liikkeellä jossakin tai ilmestyy jonnekin: kaupunkielämässä siis päivittäin. Teos voi ideana laajentua Helsingistä muualle maailmaan. Digitaalisen kotinsa se saa HAMin kokoelmasta, julkisen taiteen nettisivuilta ja Helsingin palvelukartalta.

”Teos koostuu monista elävistä hetkistä sen sijaan, että se muistuttaisi jo eletyistä, kuten julkiset taideteokset niin usein tekevät. Tässä käsitteellisessä taideteoksessa on jatkuvasti muodostumassa uusia muuttuvia konstellaatioita liikkeellä olevista kodeista” kertoo Ziegler.

Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmaan.

Katukaivojen valurautaisiin kansiin liittyvä Denise Zieglerin teos koostuu 8 muistolaatasta, jotka ovat jalkakäytävillä eri puolilla Helsingin keskustaa. Kaivon pyöreässä valurautaisessa kannessa on ohikulkijalle omistettu, lyhyt epigrammimuotoinen runo tai viesti.

Lyhyet runo-viestit käsittelevät ohikulkijan tilannetta ja sijoituspaikkaa. Niiden ideana on vahvistaa jalankulkijan asemaa olennaisena ja yksilöllisenä osana kaupunkiympäristöä. ”Muistolaatat” sijaitsevat valikoiduissa paikoissa Pohjoisesplanadilla, Mannerheimintiellä, Simonkadulla, Etelärannassa, Kampintorilla ja Yliopistokadun jalkakäytävillä. Epigrammeja Helsingin kaupungin jalankulkijoille -teoksen on tilannut Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosasto. Teos liittyy katuosaston katutaide-sarjaan ja se kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Denise Ziegler on Sveitsissä syntynyt taiteilija, joka on asunut Suomessa vuodesta 1990. Hänen teoksiaan on mm. Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Kiasmassa.

Epigrammit:
1. TÄMÄ TIE VIE MUISTOMERKKIEN JA RAKENNUSTEN OHI POHJOISEEN.
Mannerheiminaukio, Kiasman edessä

2. MINUT SIJOITETTIIN PUISTON LAIDALLE. OHIKULKIJA, KÄVELE KESKELLÄ TIETÄ.
Pohjoisesplanadi / Kluuvinkatu, puiston laidalla

3. OLEN KAUKOLÄMMÖN KANSI, MAANALAISTEN KÄYTÄVIEN VARTIJA.
Yliopistonkadulla, Porthanian edessä

4. KAUPUNGIN TAKAHUONEESSA NAUTIT NÄKYMÄSTÄ MERELLE.
Eteläranta, Vanhan Kauppahallin takana

5. TÄLLÄ PAIKALLA ODOTTI NAINEN JUURI KUN PUNAINEN PAKETTIAUTO AJOI OHI.
Pohjoisesplanadi / Mikonkatu, suojatien edessä puiston puolella.

6. PUNAINEN VALOUKKO SEISOO KADUN TOISELLA PUOLELLA, TÄÄLLÄ SEISON MINÄ.
Mannerheimintie / Kalevankatu

7. TÄMÄ KATU VIE ALASPÄIN RAUTATIEASEMALLE, SINÄ SUUNNISTAT YLÄMÄKEEN.
Simonkatu, Lasipalatsin puoleinen jalkakäytävä (kuvassa)

8. SEISOT KAMPIN AUKIOLLA, KOLMIOTA YMPÄRÖI HUMINA.
Kampintori

Sveitsiläissyntyisen Denize Zieglerin (s. 1965) teos Konsertto laaksolle on todellisiin mittoihin tehty kapellimestarikoroke, jonka päältä aukeaa hulppea näkymä usealle urheiluareenalle yhtäaikaisesti. Teos on Finnair Areenan itäpuolelle, Töölön pallokentän ja Suomen Urheilumuseon välisen rinnepuistikon kalliolla. Korokkeen alusta on Aurora-graniittia ja sitä kiertävä kaide on umpinaista messinkiputkea.

Konsertto laaksolle sai jaetun ensimmäisen sijan kutsukilpailussa, jossa etsittiin julkisia taideteoksia Töölön uuden jalkapalloareenan ympäristöön. Teos kustannettiin Helsingin kaupungin taidemuseon julkisen taiteen määrärahoista ja sen paljastustilaisuus oli taiteilijan läsnäollessa 14.11.2001. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.

Taiteilija kertoo teoksestaan seuraavasti: ”Konsertto laaksolle on kapellimestarikoroke. Orkesterina toimii laakson visuaalinen ja äänellinen anti: jalkapalloareenan ja jäähallin kaareva arkkitehtuuri, puut, Urheilukadun vanhat asuinkorttelit, äänentoistolaiteet, pilvet, linnut, lamput ja ihmiset. Ne muodostavat yhdessä konserton, jota korokkeella seisova voi ohjata ilmakapellimestarina. Rinnepuiston kallion korkeimmalta kohdalta on mahtava näköala sekä etelään että pohjoiseen. Yhtenä teoksen päämääristä oli tämän näköalapaikan avaaminen yleisölle. Konsertto laaksolle -teoksella haluan rohkaista ohikulkijaa nousemaan korokkeelle ja kuuntelemaan sekä katselemaan ympärilleen.”