HAMin historia 1885 Helsingin kaupungin taidekokoelma sai alkunsa. Kaupunginvaltuusto vastaanotti Walter Runebergin veistämän runoilija Johan Ludvig Runebergin muistopatsaan. 1954 Kaupunginhallituksen alainen kuvataidetoimikunta perustettiin ja se koostui luottamusmiehistä sekä kuvataiteilijoista. 1966 Kaupunginkansliaan palkattiin taideasiainsihteeri, joka toimi mm. Kluuvin gallerian intendenttinä ja kaupungin taidekokoelman hoitajana. 1967 Helsingin kaupunki osti Meilahden kartanon eli Villa Bredablickin kantatilan rakennukset ja kivirakennus päätettiin varata taidemuseon tarpeisiin. Taideteoskomitea esitti, että tilalle suunniteltaisiin taidekeskus. 1968 Kluuvin galleria avattiin Unioninkadulla. 1972 Kaupunginvaltuusto päätti ottaa Bäcksbackan lahjoituksen vastaan. Meilahden kartanon vanhan kivirakennuksen korjaustyöt valmistuivat ja avautuivat yleisölle. 1973 Suunnitelmat Meilahden museon rakentamisesta aloitettiin, jotta Bäcksbackan lahjoittamalle kokoelmalle saataisiin asianmukaiset näyttelytilat. 1975 Meilahden museon rakentaminen aloitettiin. 1976 Kokoelma Bäcksbacka siirtyi lopullisesti kaupungin omistukseen, kun Meilahden taidemuseo avattiin. 1979 Kaupungin taidekokoelma liitettiin kulttuuriasiainkeskukseen ja taidekokoelmien nimi muutettiin Kaupungin taidemuseoksi. 1985 Meilahden kartanon kivirakennus kunnostettiin konservointilaitokseksi. 1998 Taidemuseo aloitti itsenäisenä virastona. 1999 Uudet näyttelytilat avattiin Tennispalatsissa. 1999 Kluuvin gallerian peruskorjaus valmistui. 2012 Toiminta Meilahden museorakennuksessa päättyi. 2015 Kluuvin gallerian toiminta Unioninkadun tiloissa päättyi. 2015 25.9. uudistunut HAM avataan Tennispalatsissa. 2022Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona 16.11. kaupungin taidemuseon toiminnan ja henkilöstön siirtämisen HAM Helsingin taidemuseosäätiöön 1.1.2023 alkaen.
