Hyppää sisältöön

Lisää taidetta Sompasaaren asukkaiden arkeen ja juhlaan – uudet julkiset teokset Pekka Kauhaselta ja Heini Aholta

13.9.2024

Pekka Kauhanen: Litistynyt houkka, 2016/2024. Kuva: HAM / Maija Toivanen.

Kalasataman Sompasaareen on valmistunut kaksi uutta julkista taideteosta: Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen Litistynyt houkka Vinsentinaukiolle ja kuvataiteilija Heini Ahon Ajatuksen huuhtomaa Sompasaarta kiertäville laiturisaarekkeille. Edesmenneen Pekka Kauhasen teosehdotus palkittiin Helsingin kaupungin järjestämässä taidekilpailussa vuonna 2016, ja nyt alueen valmistuessa se on päästy asentamaan paikoilleen.

Teokset julkistetaan kaikille avoimessa tilaisuudessa perjantaina 20.9. klo 13.00. Julkistamistilaisuus pidetään Vinsentinaukiolla, ja sen jälkeen siirrytään Heini Ahon viisiosaisen teoskokonaisuuden osalta toiselle taiteilijan opastuksella. Teokset julkistaa HAM Helsingin taidemuseon johtaja Arja Miller. Taiteilija Heini Aho on läsnä tilaisuudessa. 

Pekka Kauhanen: Litistynyt houkka, 2016/2024

Ruostumattomaan teräkseen valettu hahmo seisoo kanavan aidan vieressä ja sitä ympäröi pienten siivekkäiden olentojen parvi. Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen teoskokonaisuus Litistynyt houkka on saanut paikkansa Kalasataman Vinsentinaukiolta. Pekka Kauhanen menehtyi helmikuussa 2020, ennen alueen valmistumista ja teoksen paikalleen sijoittamista. Teoksen installoinnista vastasivat kuvanveistäjä Matti Peltokangas, taidevalaja Arto Hyyryläinen ja kuvataiteilija Outi Pienimäki. 

Kauhanen ei itse halunnut selittää teoksiaan liiaksi, vaan rohkaisi mieluummin yleisöä tekemään niistä omat tulkintansa. Outi Pienimäki on kuvaillut Litistynyttä houkkaa ”kuvaksi ihmisestä, joka elämän runnomanakin katsoo eteenpäin ja näkee hyvää maailmassa. Se on kuva uskosta elämän kantavaan voimaan, se on kuva toivosta, että huomenna kaikki on paremmin.” Hänen mukaansa teos syleilee lämpimästi ihmispoloa, jolla kaikki ei ole mennyt ihan nappiin. 

Pekka Kauhanen (1954–2020) oli maamme tuotteliaimpia kuvanveistäjiä ja julkisen taiteen tekijöitä. Kauhanen tarkasteli maailmaa teräväkatseisesti mutta myötätuntoisesti, aina pieni pilke silmäkulmassa. Hänen omintakeisissa, hieman rujoissa hahmoissaan on maagista realismia, huumoria mutta myös traagisuutta, kuten Helsinkiin 2017 pystytetyssä Talvisodan muistomerkissä. Kauhasen tuotannossa tiivistyy tunteiden kirjo onnesta suruun ja pettymyksestä voimaan, joka kantaa aina eteenpäin.

Taiteilija Heini Aho ja yksityiskohta teoksesta Ajatuksen huuhtomaa, 2024. Kuva: HAM / Sonja Hyytiäinen.

Heini Aho: Ajatuksen huuhtomaa, 2024

Kuvataiteilija Heini Ahon Ajatuksen huuhtomaa levittäytyy Kalasataman Sompasaarta kiertäville pienille laiturisaarekkeille. Taiteilija tarkkaili saarekkeiden tunnelmaa, ominaispiirteitä ja käyttöä eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Havaintojen pohjalta syntyi viisi teosta, jotka ehdottavat erilaisia tapoja asettautua maiseman äärelle. Ahon mielikuvitukselliset veistoselementit yhdistyvät hiekkapuhallettuihin ja kaiverrettuihin teksteihin, jotka hän työsti yhteistyössä runoilija Virpi Vairisen kanssa.

Hengähdys -teoksessa simpukka kannattelee huomassaan pientä esineistöä, seuranaan kaiverrettu rakkolevä ja säe ”Ajatus kutsuu luokseen toista”. Saareke tarjoaa piilopaikan veden tuntumassa. Heini Aho huomasi, että usein siellä seisoo yksi ihminen, merelle katsoen.  

Hellereaktio – ikuisen haukotuksen saari kehottaa: ”Tämän kohdan jälkeen voit haukotella”. Saarekkeen kaksi veistosta avautuvatkin haukotteluun. Tiikerin tassunpainauma muistuttaa vastapäisessä Korkeasaaressa asuvasta amurintiikeristä. Ahon mukaan saareke kutsuu lomapäivän viettoon ja toimii myös empatiaharjoitteena: missä kulkee haukotteluun samastumisen ja sen tartuttamisen raja?  

Ylenevä -teoksessa kämmen kannattelee simpukkaa. Säe “aallon laella haahka kahlaa vaahto haihtuu aava vaihtuu” leikittelee äänteellisesti ja visuaalisesti ääniaaltojen ja meren aaltojen edestakaisella, ylösalaisella liikkeellä. Kumpuileva teksti muistuttaa myös silloista, jotka halkovat näkymää.  Avautunut käsi ja simpukka symboloivat ympäristön kuulemista ja kuuntelua.  

Energiasaareke – Hiilenmustan muistomerkillä on hiiltynyt nuotio, johon on kaiverrettu hiilenmustan värikoodi 0,0,0 sekä sanat ”lempifossiili, “arkimusta” ja “pilvimaali”. Vastapäistä energialaitoksen hiilikasaa on poistettu teoksen syntyprosessin aikana. ”Muistomerkki lähestyy hiilikasaa lämmöllä ja rakkaudella sillä ajatuksella, että hiili energiamuotona on poistumassa; se on energiamuotona fossiili. Muistomerkki ihastelee mustan eri sävyjä ja hiilen valtavaa merkitystä elämälle maapallolla”, kertoo Aho.

Pikku Hylkysaari leikkii ajatuksella urbaanista kierrätys- ja löytöpisteestä. Se viittaa läheiseen Hylkysaareen ja meren mukanaan huuhtomiin aarteisiin. Teoksessa on esineiden painaumia ja tekstejä, jotka luokittelevat esineet totutusta tieteellisestä logiikasta poiketen mm. ”näkymättömiin”, ”pisteistä ja viivoista koostuviin”, ”toiveen täyttäviin” ja ”heitettäviin”. Pikku Hylkysaari herättää pohtimaan, mitä jää jälkeen; mitä katoaa ja mitä löytyy?  

Heini Aho (s. 1979, Turku) yhdistää veistoksia, installaatioita ja liikkuvaa kuvaa teoksiksi, jotka käsittelevät tilaa ja ympäristön havaitsemista. Työskentelyssään hän lähestyy ilmiöitä, materiaalin lainalaisuuksia ja immateriaalisuutta yhtä aikaa analyyttisesti ja intuitiivisesti. Teoksissa on usein keveyttä, joka voi näyttäytyä ripauksena huumoria, joie de vivreä tai yllättävää vapauden tunnetta tavallisten asioiden edessä. Heini Aho on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2015 ja Turun Taideakatemiasta vuonna 2003. Hänelle myönnettiin William Thuring -säätiön pääpalkinto vuonna 2016. 

Helsingin taidekokoelmaan liitettävät teokset on kuratoinut HAM Helsingin taidemuseo. Teosten hankkimisen on mahdollistanut Helsingin noudattama taiteen prosenttiperiaate, jota noudatetaan muun muassa Kalasataman alueen rakentamisessa. Kalasataman ympäristötaidehankkeessa toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia Helsingin kaupunginkanslian, kaupunkiympäristön toimialan, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä HAM Helsingin taidemuseon yhteistyönä. Ympäristötaidehanke rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla. 

Hae