Graffiti

Näyttely valottaa ilmiötä, joka on yhtä aikaa sekä luvatonta alakulttuuria että julkisessa tilassa kaikille näkyvää kuvakieltä. Tennispalatsin kahteen suureen kaarihalliin levittäytyvän näyttelyn ensimmäisessä osassa graffiti esittäytyy alakulttuuri-ilmiönä, elämäntapana ja taidemuotona. Graffitikulttuurin juuret näkyvät Martha Cooperin ikonisissa valokuvissa New Yorkin maalatuista junista ja graffitimaalareista. Graffitin elävän legendan Bladen näyttelyyn toteuttama seinämaalaus tuo historian eläväksi tähän hetkeen. Ruotsalainen graffitimaalari ja taiteilija Nug maalaa uusimman teoksensa suoraan näyttelysalin seinään. Näyttelyyn valmistuu myös kotimaisten Egsin ja Traman uusi yhteisteos.

Helsinkiläisen graffitin värikkäät vaiheet esitellään 1980-luvulta nykypäivään ulottuvassa aikajanassa, joka tuo näkyväksi viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneen suuren muutoksen kaupunkilaisten suhteessa julkiseen tilaan. Taiteenlaji tuli Suomeen 1980-luvun puolivälissä, jolloin vaikutteet levisivät New Yorkin graffitikulttuurista kertovien elokuvien ja valokuvakirjojen avulla. Vuonna 2018 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Helsingin kaupungin Stop töhryille -kampanjan päättymisestä. Ehdottoman kielteisen asenteen jälkeen katutaiteen eri muodot ovat saaneet kaupunkilaisilta myönteisemmän huomion.

Näyttelyn toinen osa koostuu teoksista, joiden pääosassa on kaupunkitila ja sen hyödyntäminen taiteen tapahtumapaikkana. Yhdysvaltalainen taiteilijaryhmä Guerrilla Girls esittelee juliste- ja videoinstallaatiossaan vuosikymmeniä kestänyttä kampanjointiaan taidekentän ja muun yhteiskunnan epätasa-arvoa vastaan. Myös kävijät saavat mahdollisuuden vallata oman tilansa kaupungissa Otto Karvosen Kaupunkitilan valtaamispakkauksen avulla. Esillä on myös HAMin kokoelmateoksia, joiden tekijöiden ensimmäisenä kuvallisena innoittajana on ollut graffitit.

Näyttelyn ovat kuratoineet HAMin amanuenssit Heli Harni, Satu Oksanen ja Sanna Tuulikangas. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut arkkitehti Tuomas Siitonen.