Antti Majava: Victory of the Sun

Pian sen jälkeen kun maapallon kaikki alueet olivat ihmisen kartoittamia, tuli avaruuden valloittamisesta yksi ihmiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Venäjällä 1800-luvulla toimineiden kosmistien piirissä maapallo nähtiin aluksena jolla voitaisiin matkustaa kohti Jumalaa.

Antti Majavan näyttelyn nimi, Victory of the Sun (Auringon voitto), viittaa kesällä 1913 Uusikirkon kylässä pidetyn ensimmäisen yleisvenäläisen futuristien liittokokouksen aikana syntyneeseen suunnitelmaan oopperasta Victory over the Sun (Voitto Auringosta). Ooppera muodostui erääksi kulminaatiopisteeksi Suprematismiksi kutsutulle taideilmiölle, jonka kenties tunnetumpia teoksia ovat Kasimir Malevitšin äärimmilleen viedyt abstraktiot, kuten musta neliö valkoisella pohjalla.

Malevitšin Suprematistinen manifesti (1915) alkaa näin: ”Ymmärrän Suprematismin puhtaan tunteen ylivallaksi luovassa taiteessa. Suprematistille esineellisen materiaalisen maailman visuaaliset ilmentymät ovat merkityksettömiä; Tärkeätä on tunne, sellaisenaan, erotettuna ympäristöstä joka sen herättää.” Vuonna 1921 Malevitš kirjoitti toverilleen Osip Brinkille: ”Maapallon pinta ei ole organisoitu, sitä peittävät meret, vuoret … Haluan luoda tuon luonnon tilalle Suprematistisen luonnon, joka rakentuu suprematististen lakien mukaan.”

Hannah Arendt aloittaa teoksensa Vita Activa: Ihmisenä olemisen ehdot (The Human Condition, 1958) kuvaamalla ensimmäisen maata kiertävälle radalle laukaistun satelliitin lentoa tyhjässä ja hiljaisessa avaruudessa. Arendtin mukaan satelliitit ja avaruusohjelmat kuvaavat erästä länsimaisen ajattelun perustavinta piirrettä, kehon ja maapallon kokemista elämää ja ajattelua rajoittavina tekijöinä.

Vuonna 2016 ihminen dominoi maankäytön, ilmaston lämpenemisen, merten happamoitumisen ja lukuisten muiden muutosten myötä kaikkia maapallon ekosysteemejä.

Eteemme avautuu inhimillinen maisema, jossa planetaarista muutosta ohjaa luonnonvoimia ja rationaalisen järkeä voimakkaammin mielikuvituksellinen pyrkimys abstraktiin vapauteen, henkisyyteen ja kauneuteen.

Taiteilija Antti Majava (s. 1977) Hyödyntää työskentelyssään eri medioita ja työtapoja valokuvauksesta, videoihin, valoteoksiin, installaatioihin ja maalauksiin. Majavan taide käsittelee usein ihmisen ja luonnon välisiä suhteita, taiteen merkitystä yhteiskunnassa, sekä taiteen ja talousjärjestelmän välistä suhdetta. Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä Suomessa ja kansainvälisesti. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta ja valmistelee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa monitieteisen ympäristöntutkimuksen tohtorikoulussa (DENVI). Majava työskentelee Helsingissä ja Hyrynsalmella ja on Mustarinda-seuran ja BIOS tutkimusyksikön perustajajäsen.