Ars Fennica 2025

Bley työstää suurikokoisia maalauksiaan usein lattialla. Hän kaataa maalia kankaalle antaen sen valua, sekoittua ja levitä maisemallisiksi kerrostumiksi. Ohuemmat maalikerrokset vuorottelevat paksumman, veistoksellisemman pinnan kanssa. Toisinaan hän käyttää värjättyä lunta, joka sulaa hiljalleen ja arvaamattomasti teoksen pintaan. Teosten kuva-aihe kehittyy hitaasti päätyen usein esittävän ja abstraktin välimaastoon.   

Ragna Bley valmistui kandidaatiksi Oslon taideakatemiasta (2011) ja maisteriksi Lontoon Royal College of Artsista (2015). Hän on syntynyt Ruotsissa, mutta asuu ja työskentelee Oslossa.

Teokset Ars Fennica 2025 -näyttelyssä:

Poski poskea vasten, 2024. Öljy ja akryyli pellavakankaalle.

Immuuni, 2024. Öljy ja akryyli pellavakankaalle.

Lyijyinen pudotus, 2024. Öljy ja akryyli pellavakankaalle.

Yksikään tie ei ollut selkeä, yksikään valo särkymätön, 2023. Öljy ja akryyli pellavakankaalle.

Silmätön jako, 2025. Öljy, akryyli, suola ja lumi pellavakankaalle.

Persson käyttää taiteessaan silikonia, jonka hän valaa oikeista esineistä tehtyihin muotteihin. Värjätty, joustava silikoni luo veistoksiin tunnistettavan muodon, mutta jättää tilaa teoksen aiheelle ja katsojan tulkinnoille. Vaikka Perssonin luomat surrealistiset näkymät ovat karuja ja haavoittuneita, ne huokuvat myös lämpöä ja myötätuntoa. 

Persson valmistui Uumajan taidekorkeakoulusta vuonna 1993 ja jatkoi opintojaan Tukholman Kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa. Tukholmassa asuva Persson tunnetaan Ruotsissa myös julkiseen tilaan sijoittuvista taideteoksistaan.

Teokset Ars Fennica 2025 -näyttelyssä:

Medusan keho, 2025. Silikoni.

Nousuvettä odottaessa, 2025. Silikoni.

Hiljaisuuden taianomainen hetki, 2025. Silikoni.

Luihin ja ytimiin, 2025. Silikoni.

Ruscican teoksissa asiat muuttavat jatkuvasti muotoaan: ne venyvät, taipuvat ja ylittävät totuttuja rajoja. Teokset haastavat leikkisällä tavalla pyrkimystämme määritellä ja luokitella asioita ja antavat tilaa monimerkityksellisyydelle, kokemuksellisuudelle ja paikallaanpysymättömyydelle.  

Ruscica työskentelee liikkuvan ja painetun kuvan, kuvanveiston ja esitystaiteen parissa. Hänellä on kandidaatin tutkinto Lontoon Chelsea College of Art & Designista (2002) ja kuvataiteen maisterin tutkinto Helsingin Kuvataideakatemiasta (2007). Suomessa syntynyt ja Italiassa lapsuutensa viettänyt taiteilija asuu ja työskentelee Helsingissä.

Teokset Ars Fennica 2025 -näyttelyssä:

Muodoton kapriisi (muusikon muotokuva – Linda Fredriksson), 2025. Kaksikanavainen videoinstallaatio, kahdeksan improvisoitua ottoa, satunnaistoisto, stereoääni, loputon kesto (videomateriaalin kokonaiskesto 133 min).

Tatuoitu (tasapainoilua), 2025. Seinämaalaus.

Tatuoitu (uudelleenkiinnittymisen järjestelmä), 2025. Seinämaalaus.

Vihriälä pohtii taiteessaan sitä, miten vaikeaa on elää omien arvojen mukaista elämää keskellä ristiriitaisia haluja, houkutuksia ja tarvetta omistaa tai kokea mahdollisimman paljon. Suurikokoisille teoksille on luonteenomaista materiaalin tuntu sekä jännite kestävän ja hauraan tai kovan ja pehmeän välillä. Vihriälä hyödyntää teoksissaan myös läpikuultavuutta, heijastuksia ja varjoja. 

Tampereella asuva ja työskentelevä Vihriälä valmistui Viron taideakatemiasta vuonna 2000 ja jatkoi opintojaan valmistuen kuvanveistäjäksi Helsingin Kuvataideakatemiasta vuonna 2003. Hän on toteuttanut myös useita julkisia taideteoksia eri puolille Suomea.

Teokset Ars Fennica 2025 -näyttelyssä:

Houkutus, 2025. Irtokarkit, vaijeri.

G-Mersu, 2022. Surusidontanauhat.

Aisti, 2025. Maalattu vaijeri, alumiini, muovi, puu.

Lisäksi Kataoka on Japanin ulkopuolella toiminut Hayward Galleryn kansainvälisenä kuraattorina Lontoossa 2007–2009, yhdeksännen Gwangju-biennaalin toisena taiteellisena johtajana 2012, Sydneyn biennaalin taiteellisena johtajana 2018, sekä Aichi-triennaalin taiteellisena johtajana 2022. Kataoka oli kansainvälisen museoliiton taiteen komitean CIMAMin hallituksen jäsen 2014–2022 ja puheenjohtaja 2020–2022. 

Kataoka on kuratoinut Morin taidemuseolle useita retrospektiivejä aasialaistaiteilijoilta kuten Tsuyoshi Ozawa (2004), Ai Weiwei (2009), Lee Bul (2012), Makoto Aida (2012), Lee Mingwei (2014), NS Harsha (2017) ja Chiharu Shiota (2019). Lisäksi hän on kuratoinut alueellisia näyttelyitä kuten SUNSHOWER: Contemporary Art from Southeast Asia 1980s to Now (2017) ja Roppongi Crossing: Contemporary Japanese Art (2004 ja 2013).  

Kataoka kirjoittaa ja luennoi Japanin, Aasian ja kansainvälisestä nykytaiteesta sekä toimii kilpailujen tuomaristoissa.