Greta Hällfors-Sipilä & Sulho Sipilä Greta Hällfors-Sipilä (1899–1974) ja Sulho Sipilä (1895–1949) olivat 1910-luvun Suomessa kaksi poikkeuksellisen ennakkoluulotonta taiteilijaa. Ajan radikaalit taidesuunnat Euroopassa hajottivat kuvataiteen perinteistä esittävää muotoa ja loivat uudenlaista väri-ilmaisua. Näihin kokeiluihin Greta ja Sulho heittäytyivät innolla. HAM esittelee taiteilijapariskunnan taidetta ja elämää 1910-luvulta 1950-luvulle. Alkaa19.11.2021Päättyy14.08.2022 Greta Hällfors-Sipilä: Yö, 1931. Kuva: HAM/Kirsi Halkola Greta ja Sulho, kutsumanimiltään Tiva ja Halle, opiskelivat Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1910-luvulla. Railakkaasta kaksikosta tuli erottamaton pari. Molempien taiteilijoiden varhainen modernismi liittyy aikansa uusiin taidesuuntauksiin, erityisesti venäläiseen avantgardeen. Taiteilijoiden uran alkuvuosien tuotannosta on säilynyt useita teoksia, joissa kokeillaan rohkeasti värejä ja uutta muotoa. Näyttelynäkymä. Kuva: HAM/Sonja Hyytiäinen 1920–1930-luvuilla sekä Sulhon Sipilän että Greta Hällfors-Sipilän katse kohdistui lähelle, omassa elämässä nähtyyn ja koettuun, niin arkeen kuin juhlaankin. Kumpikin taiteilija kuvasi teoksissaan toisiaan, kotiaan tai ikkunasta avautuvaa kaupunkia ja sen huvituksia. Näyttelyn erityisenä painopisteenä ovat vangitsevat katumaisemat Helsingistä, unohtamatta kaupungin vilkasta seuraelämää. Pariskunta ikuisti lukuisiin teoksiinsa myös kesänviettoaan muun muassa saaristossa Uudellamaalla ja maaseudulla Varsinais-Suomessa. Veneet, uimahuoneet ja rantaelämä toistuvat etenkin Gretan maalauksissa sekä hänen luonnoskirjoissaan. Meri oli tärkeä myös Sulholle, joka loi jopa toisen uran itselleen laivaston upseerina. Näyttelynäkymä. Kuva: HAM/Sonja Hyytiäinen Kuvataiteen lisäksi molemmille tärkeä musiikki ja soittaminen säilyivät parin yhteisessä elämässä läpi vuosikymmenien. Greta oli lähes konserttitason pianisti, ja Sipilät myös järjestivät pienimuotoisia kotikonsertteja perhe- ja ystäväpiirilleen. Gretan ja Sulhon yhteinen elämä ja yhteinen taide on kiehtova ja monia kysymyksiä nostattava aihe. Teoksista välittyy elämänilo ja sen rinnalla myös yksinäisyys ja melankolia. Entä millaisten syiden takia Gretan taiteilijanura ei Sulhon tavoin lähtenyt hänen eläessään kunnolla lentoon? Sulho Sipilä: Sisäkuva, soittava nainen, 1931. Kansallisgallerian kokoelma/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen Näyttelyyn on koottu 60 teosta eri kokoelmista. Kahden voimakkaan taiteilijapersoonallisuuden elämästä on säilynyt paljon myös valokuvia, pariskunnan juhlapyhiksi lähettämiä tervehdyksiä sekä kirjeitä, jotka kertovat vauhdikkaan parin yhteiselosta. Näyttelyn on kuratoinut FT Riitta Ojanperä, joka on myös kirjoittanut näyttelyn yhteydessä julkaistavan Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä -kirjan. HAMin tuottama kirja perustuu Helsingin kaupungin kokoelmiin kuuluville Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän teoksille. Näitä teoskuvia on täydennetty valokuvilla sekä kuvilla näyttelyyn teoksia lainanneiden museoiden kokoelmista sekä yksityisistä kokoelmista. HAMissa esillä juuri nyt Bambi Forever! 08.03.2024 – 26.10.2025 Vapaa 90 25.04.2025 – 04.01.2026 Tove Jansson: Freskot ja Taikurinhattu 25.04.2025 – 04.01.2026 Helsinki Biennaali 2025 08.06.2025 – 21.09.2025 Liisa-Irmelen Liwata: Romanttinen ajatus 12.07.2025 – 07.09.2025 Suojattu: Emma Luukkala: YÖPYYKKI 20.09.2025 – 09.11.2025 Ars Fennica 2025 24.10.2025 – 29.03.2026 Marguerite Humeau: Soihdut 21.11.2025 – 15.03.2026