HAMin historia

1885
Helsingin kaupungin taidekokoelma sai alkunsa. Kaupunginvaltuusto vastaanotti Walter Runebergin veistämän runoilija Johan Ludvig Runebergin muistopatsaan.
1954
Kaupunginhallituksen alainen kuvataidetoimikunta perustettiin ja se koostui luottamusmiehistä sekä kuvataiteilijoista.
1966
Kaupunginkansliaan palkattiin taideasiainsihteeri, joka toimi mm. Kluuvin gallerian intendenttinä ja kaupungin taidekokoelman hoitajana.
1967
Helsingin kaupunki osti Meilahden kartanon eli Villa Bredablickin kantatilan rakennukset ja kivirakennus päätettiin varata taidemuseon tarpeisiin. Taideteoskomitea esitti, että tilalle suunniteltaisiin taidekeskus.
1968
Kluuvin galleria avattiin Unioninkadulla.
1972
Kaupunginvaltuusto päätti ottaa Bäcksbackan lahjoituksen vastaan. Meilahden kartanon vanhan kivirakennuksen korjaustyöt valmistuivat ja avautuivat yleisölle.
1973
Suunnitelmat Meilahden museon rakentamisesta aloitettiin, jotta Bäcksbackan lahjoittamalle kokoelmalle saataisiin asianmukaiset näyttelytilat.
1975
Meilahden museon rakentaminen aloitettiin.
1976
Kokoelma Bäcksbacka siirtyi lopullisesti kaupungin omistukseen, kun Meilahden taidemuseo avattiin.
1979
Kaupungin taidekokoelma liitettiin kulttuuriasiainkeskukseen ja taidekokoelmien nimi muutettiin Kaupungin taidemuseoksi.
1985
Meilahden kartanon kivirakennus kunnostettiin konservointilaitokseksi.
1998
Taidemuseo aloitti itsenäisenä virastona.
1999
Uudet näyttelytilat avattiin Tennispalatsissa.
1999
Kluuvin gallerian peruskorjaus valmistui.
2012
Toiminta Meilahden museorakennuksessa päättyi.
2015
Kluuvin gallerian toiminta Unioninkadun tiloissa päättyi.
2015
25.9. uudistunut HAM avataan Tennispalatsissa.
2022
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona 16.11. kaupungin taidemuseon toiminnan ja henkilöstön siirtämisen HAM Helsingin taidemuseosäätiöön 1.1.2023 alkaen.