Sirkustarinoita

Sirkus houkuttelee vahvojen, vastakohtaistenkin tunteiden äärelle: kuolemanpelon kautta vapauttavaan nauruun. Sirkuksen lumovoimassa on mukana myös esiripun takainen, karumpi realiteetti. Sirkusseurueen aineellisesti ehkä köyhä mutta vapaudessaan tavoittelemisen arvoinen elämä on mahdollistanut suurten tunteiden ja inhimillisyyden eri puolien kuvaamisen.

Näyttelyssä on mukana 13 kuvataiteilijaa. Hollantilaisen Folkert de Jongin maalauksellisten veistosten kaihomieliset sirkustaiteilijat viittaavat voimallisesti taidehistoriaan. Mia Hamarin toden ja tarun välimaastossa seikkailevat puuolennot tuntuvat syntyneen unissa ja menneissä maailmoissa.

Kaksi videoinstallaatiota johdattaa katsojan taikuuden historiaan ja nykypäivään. Marjo Levlin on koostanut löytämästään esineistöstä kokonaistaideteoksen, joka kertoo suomalaisen taikuriperinteen keskeisen mestarin, Valkoisen Sheikin, tarinan. Nykysirkuksen kansainvälisillä areenoilla menestystä niittänyt taikuri ja videotaiteilija Kalle Nio tutkii elokuvan ja taikuuden yhtymäkohtia installaatiossaan Bardo.

Varhaisempia, modernistisia sirkusnäkyjä edustavat Birger Carlstedtin 1930-luvulla maalaamat värikylläiset ja eksotiikkaa huokuvat teokset. Rakastetun Alice Kairan ja nykymaalari Sampsa Sarparannan tulkinnat klovnihahmoista ovat ensi näkemältä toistensa vastakohtia, mutta molemmissa on aistittavissa yksinäisyyden ja yhteiskunnan ulkopuolisuuden aiheuttamaa surumielisyyttä. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat Radoslaw Gryta, Outi Heiskanen, Pekka Jylhä, Mikko Kuorinki, Janne Kärkkäinen ja Satu Rautiainen.

Näyttelyn yhteydessä on toimintahuone, jossa yleisöllä on mahdollisuus harjoitella sirkustaitoja ja muuntautua jonglööriksi, akrobaatiksi, taikuriksi tai klovniksi.

Helsingin taidemuseon yhteistyökumppani on HOK-Elanto.