Tulevat näyttelyt

Gustafsson&Haapoja: Museum of Becoming / 3.4.-16.8.2020

Museum of Becoming on Gustafsson&Haapojan ensimmäinen suuri museonäyttely Suomessa. HAMin molemmat isot kaarihallit käsittävä näyttely peräänkuuluttaa uudenlaisia tapoja ajatella ihmistä ja tämän suhdetta ympäristöön, toisiin lajeihin ja yhteisöönsä sekä tulevaisuuteen. Kolmiosaisessa näyttelyssä ovat esillä installaatio Museum of Nonhumanity, kokoelmainterventio Remnants sekä taiteilijoiden uusin videoinstallaatio Becoming.

Vuonna 2016 valmistunut, mediataiteen valtionpalkinnolla palkittu Museum of Nonhumanity – Epäihmisyyden museo on kuvitteellinen, ihmisen ja eläimen välisen eronteon väkivaltaiselle historialle omistettu museo. Remnants – Jäämistö kokonaisuudessa Helsingin kaupungin kokoelmista valikoidut teokset ja esineet näyttävät ihmisen hahmon hauraana ja määrittelemättömänä maisemassa, jota hallitsevat häntä suuremmat historian, luonnon ja ajan voimat. Becoming-videoteoksessa etsitään olevaisen moninaisuudesta niitä ilmiöitä, olioita ja inhimillisiä piirteitä, joita tulisi vaalia ja kasvattaa. Näyttelyn ohessa julkaistaan Nuppukirja: Maallisen elämän käsikirja – Bud Book: Manual for Earthly Living. Näyttely on osa Helsinki Biennaalin ohjelmistoa.

 

Mario Rizzi / 12.6.-27.9.2020

Palkitun elokuvantekijän Mario Rizzin (s. 1962 Italiassa) trilogia ”BAYT” saa nimensä arabiankielisestä kotia kuvaavasta sanasta, joka laajenee avaamaan ”talon” ja ”kodin” käsitteiden merkityksiä. ”Koti”, jonain joka ylittää ”talon” konkretian huoneiden ja seinien rakennelmana, pohjautuu niin yhteenkuuluvuuden kuin kaipauksenkin kokemuksille, tarjoten yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten muutosten keskellä suhteen pysyvyyteen ja identiteettiin.

HAM auditoriassa nähtävän trilogian kolme elokuvaa ”Al Intithar”, (The Waiting) (2013), ”Kauther” (2014) ja ”The Little Lantern” (2019) esittelevät keskeisten naistoimijoiden kautta monisyisiä yhteiskunnallisia tilanteita pakolaisuuden, poliittisen aktivismin ja yhteistoiminnan alueilla. Rizzin suhde elokuviensa henkilöihin on läheinen ja tiivis. Dokumentaariset teokset seuraavat ihmisten arkea pakolaisleireissä, heidän kodeissaan ja vuorovaikutuspiireissään tuoden esiin henkilökohtaisia tarinoita, jotka ovat voimakkaassa suhteessa sekä itäisen Välimeren alueellisiin, että laajempiin maailmanpoliittisiin mullistuksiin. Näyttely yhdistyy Helsinki Biennaalin ohjelmaan, jossa Mario Rizzi on myös yksi Vallisaaressa kesällä 2020 esillä olevista taiteilijoista.

 

Katharina Grosse / 8.10.2020–syyskuu, 2021

Saksalainen Katharina Grosse (s. 1961) tunnetaan kansainvälisesti taiteilijana, joka aktiivisesti tutkii maalaustaiteen paikkaa, muotoja ja vaikuttavuutta ajassamme. HAMissa hän ottaa haltuunsa päänäyttelytilat, yläkerran molemmat kaarihallit. Esille tulee kaksi uutta, maalauksen kaksiulotteisuuden konventioita uhmaavaa teoskokonaisuutta. Toisen teoksista taiteilija maalaa paikan päällä käyttäen taiteelleen tunnusomaisia, voimakkaita ja raakoja värejä.

Grosse muuntaa näyttelysalit tilan arkkitehtuurin kanssa aktiivisesti kommunikoiviksi, kokonaisvaltaisiksi installaatioiksi, joiden pääosassa on maalaus prosessina ja interventiona. Katsojasta tulee näyttelytiloissa liikkuessaan aktiivinen osallistuja, jonka toiminta vaikuttaa myös muiden tilassa olevien havaintoihin ja kokemukseen.

Perttu Saksa / 13.11.2020-kevät, 2021

Valokuvataiteilija Perttu Saksan (s. 1977) näyttelyn valokuvien aiheina on kuvanveistäjä Laila Pullisen (1933–2015) jäämistö. Saksan intensiivinen kuvaustapa vangitsee vahvan taiteilijapersoonan käyttämiä työkaluja ja henkilökohtaisia esineitä. Lopputuloksessa läsnä ovat kaksi taiteilijaa ja heidän väliinsä syntynyt uusi kuvallinen maailma.

Perttu Saksa voitti Fotofinlandia-palkinnon vuonna 2014 ja Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun 2018. HAM Helsingin taidemuseon kokoelmissa on sekä Perttu Saksan että Laila Pullisen teoksia.

Lallukan taiteilijat / 13.11.2020 – elokuu, 2021

Juho ja Maria Lallukan testamenttivaroilla rakennettu Lallukan taiteilijakoti valmistui Helsingin Etu-Töölöön vuonna 1933. Ensimmäisten joukossa taloon muuttivat esimerkiksi Eero Nelimarkka, Ester Helenius ja Ellen Thesleff. Tähän päivään mennessä Lallukassa on asunut ja työskennellyt yli 130 kuvataiteilijaa. Talon seinien suojissa ovat maalanneet ja veistäneet monet Suomen taidekentän merkkihenkilöt Eva Cederströmistä Kain Tapperiin. Myös nuori Tove Jansson vietti opiskelijavuosiaan isänsä Viktor Janssonin ateljeeasunnossa Lallukassa.

Taiteilijakodin elämä kietoutuukin kiehtovalla tavalla Suomen taidehistoriaan ja myös laajempiin yhteiskunnan ilmiöihin. Filosofian tohtori, taidehistorioitsija Marja Lahelma kuratoi näyttelyn Lallukassa asuneiden kuvataiteilijoiden tuotannosta. Näyttelyyn kootaan Lallukassa eri aikoina asuneilta taiteilijoilta noin 80 teosta, vuodesta 1933 nykyaikaan. Suurin osa teoksista kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmaan. Näyttelyn yhteydessä Kustannusosakeyhtiö Parvs ja HAM julkaisevat Lallukan taiteilijoista runsaasti kuvitetun tietokirjan, joka perustuu Marja Lahelman tekemään tutkimukseen.

HAM-galleria

 

HAM-galleria esittelee uutta suomalaista taidetta ja nousevia taiteilijoita. Näyttelyt valitaan hakumenettelyllä ja kunkin näyttelyjakson kesto on seitsemän viikkoa. Kaikki HAM-gallerian näyttelyt ovat aina maksuttomia.

 

HAM-gallerian näyttelyt vuonna 2020

21.1.-8.3.2020
Corinna Helenelund

14.3.-26.4.2020
Enni Suominen

9.5.-21.6.2020
Iiris Kaarlehto ja Inka Kynkäänniemi,

27.6.-9.8. 2020
Laura Wesamaa

15.8.-27.9.2020
Hemmo Siponen

3.10.-15.11. 2020
Dylan Ray Arnold ja Océane Bruel

21.11.2020-10.1.2021
Inka Bell